31.4.2013 - ANNELI - Mäntsälän lava, Mäntsälä

tapsukka.kuvat.fi

Anneli ja Mäntsälä mielessäin…

Jos vaikka alottais nämä vappuaaton tarinat todella "uutuuttaan" nokkelasti keksityllä lauseella… vappuaatto, Anneli ja Mäntsälä mielessäin!  Eli tästä voi helposti päätellä että vappuaaton kunniaksi piti suunnistaa vanhalle tutulle ja nyt uusitulle Mäntsälän lavalle. Täytyy mennä kattoo mitenkäs tämä meidän suosikkimme Anneli pärjää uuden tausta orkesterinsa kanssa… juupa juu hyvinhän se Anneli, tottakait eihän siitä nyt kahta sanaa, kyll' Anneli pärjää! :-))

Lavalla uutta ilmettä…

Matkamme suuntautui tuttua reittiä vanhalla tutulla porukalla täydennettynä tällä kertaa keikkaystävällämme Leolla. Mäntsälän lava oli sitten viimenäkemän käynyt lävitse paljon ansiokkaita muutoksia. Lavalle on saatu lisää kaivattua lämpöä alkukesän koleuteen. Kahvio oli saanut uuden ilmeen kuten, ääntä eristävän ikkunallisen seinän tanssisalia vasten sekä kahvio oli lisäksi jaettu kahteen eri osaan. Ehkäpä se oleelisin muutos oli esiintyjien lavan siirtäminen tanssisalin etelä päätyyn aiempaan hivenen lattiatasosta korotettuun oleskelutilaan. Näin oli saatu tanssiparketille oivasti leveyssuuntaan lisää tilaa. Uusi lava uudessa paikassa oli hyvin mietitty kaikkine valoineen ja kaiteineen päivineen… Hyvä, näitä voisi olla enempikin! :-))

Uuden orkesterin kokoonpano vasemmalta alkaen: Tuuraajana ollut Erno
Lahdenperä, Tapio Leppänen, Pertti Kauppinen sekä Jarkko Lahti. Kuvasta
puuttuu seuraavalle keikalle ennättävä uuden orkesterin kitariati Mikko Tirronen.

Uudella Vipillä...

Esiintyjä parikseen Anneli ja Vippi oli saanut meille jo vuosien mittaan tutuksi tulleen mainion tanssiyhtyeen Pekkaniskan pojat. Hauskoja veikkoja! :-))

Näissä tarinoissa on jo pariin kolmeen kertaan mainittu jatkaa Anneli tästä huhtikuun vaihteesta alkaen  orkesterinsa kanssa uudella kokonpanolla. Edellisestä orkesterista jää kokoonpanoon mainio rumpalimme Kauppisen Pertti. Orkesterin uusina jäseninä toimii koskettimissa ja laulussa Jarkko Lahti Vaasasta. Bassossa aloittaa Tapio Leppänen Jyväskylästä, ja itse asiassa hyvinkin läheltä meikäläistä kotisaareni Säynätsalon naapuri saaresta Lehtisaaresta! Kitarassa aloittaa niin ikään Jyväskylästä kotoisin oleva Mikko Tirronen, joskin hän ei eilen vielä päässyt mukaan uuteen kokoonpanon. Häntä oli tuuraamassa vanha tuttumme Erno Lahdenperä… minäpä luulen että tästä tulee vielä hauskaa!! :-))

Suojelusenkeli matkassamme…

Ennen kuin Annelimme päästettiin lavalle, kerkesimme jo aiemmin vaihtaa Annelin kanssa omat kuulumisemme puolin sun toisin: Anneli oli liikkeellä tällä kertaa siskonsa Annen autolla ja oli sitten viime näkemän ehtinyt käydä lävitse monenmoista puu/risu- savottaa jne. Me puolestaan kerroimme muun muassa omista kommelluksista edellisen keikan tiimoilta Aurasta, ja kaikkee muuta miten mellä on menny... Yhtä kaikki Annelin kanssa lopuksi totesimme noin yleisellä tasolla. Siitä kiitämme että meillä on ollut suojelusenkelit matkassamme keikkareissuilla! :-))

Siitä se lähtee…

Illan keikkaa varten musta valkeaan asuun sonnustautunut Annelimme kuulutettiin lavalle kymmenen aikoihin. Aloituskappaleena saimme kuultavaksi Annelin viimeisimmältä levyltä nimikko kappaleen ”seitsemäs taivas”. Pirtsakka solistimme jatkoi edelleen kappaleissa ”mikä sun nimi on”, ”planeetat kodallaan”, ”rakkauden muistomerkki”, rumbat ”tahdo tietää en” sekä ”besame mucho”...

Humppa kappaleiden ”kaksi kolpakkoa” ja ”autotytön” jälkeen Anneli jatkoi kappaleilla ”that's all right (Mama)”, ”blue suede shoes”, ei muuten vieläkään Annelilla ollut  niitä sinisiä mokkakenkiä jalassa, ja tää tietysti tarkastettiin oiken yhteisvoimin, ei ollut, ei! ;-))

Setin päätti kappaleet ”suojaan” sekä ”ihoissa on virtaa”… siitä se lähtee! :-)) 

Äiti on aika näpsäkkä neuloo… ;-))

Anneli pujahti kuin huomaamatta jälleen lavalle, nyt jokin lähinnä violetti-sävyinen ”äidin neuloma vaate” yllään, tai jotenkin sinnepäin. Äiti on aika näpsäkkä neuloo! ;-))

”oikein Audi”…

Tuossa eka setillään ja meille jo ennen keikkaansa Anneli valitteli että hänen laina-autossaan palaa jokin varoitusvalo kojetaulussa, että saas nähä miten kotiin oikein selviää? 

Olin jo eka setin aikaan katsellut aivan lavan kupeessa lattialla ollutta puupalikoista kasattua hauskaa leikki-autoa. Autossa oli tussilla piirretyt ikkuna ja tuulilasin pyyhkimet sekä Audin logo etumaskissa jne… Ja kas kummaa kerrankin Tapsukalla sytytti (ainakin omasta mielestä) että siinähän on Annelille mainio vara-auton vara-auto! Annelin jo poistuttua lavalta nappasin lattialta tuon puisen auton, ja laitoin sen Annelin tarkkailu kaiuttimien välin odottamaan hänen lavalle palaamistaan…

Toiselle setille saapuessaan Anneli tietysti tuon laittamani auton huomasi kun sitä sormin osoittamalla hänelle näytimme, samalla kertoen, ”siinä on sulle nyt uusi hyvä vara-auto”. Eipä mennyt aikaakaan kun Anneli verrattomana huumori tyttönä lähti leikkiin mukaan. Nosti auton lavan reunalta, katseli sitä aikansa käsissään, hetken pyöritellen… ”tää on hyvä”, huomaten kohta tuon Audin logon etumaskissa ja kuin hämmästyneeen ilmein, ”ja oiken Audi... jos se ois vaikka parempi kuin tuo mersu joka meinaa nyt välille jättää! Hyvä Anneli! ;-))

Tästä on hyvä jatkaa…

Pääsimme tämän hauskan auto episodin jälkeen jälleen sen normaalin keikan pariin, setin aloituskappaleella ”rakkauden muistomerkki” jonka parina tuli kappale Annelin viimeisimmältä levyltä ”ilman sua jaksaisi en”… seuraavana kuultiin Annelilta toive kappale Madonnan “la isla bonita”, kappale jota esitellessään Anneli mainitsi kuin varoittaen, ”sieltä tulee kohta englannin kieltä ja mitä lie siansaksaa”… ;-))

Toivekappale sai parikseen niin ikään samba-kappaleen ”villi varsa”, ja ennen kuin me ehdimme siihen millään tavoin reagoida tuli lavalta Annelin suusta tarkennus tähän kappaleensa nimeen viitaten, ”tää ei kerro minusta, eikä saa osoitella!” 

Tää topakka kappaleen nimen perään mainittu jatko oli tottakait tarkoitettu meille eturivin miehille joilla on tapana kappaleen esittelyn yhteydessä ositella Annelin suuntaan, että sillähän se ”villi varsa” näkyy lavalla heiluvan!! Mutta täytynee tässä pikkuhiljaa ruveta uskomaan, ja tarkistamaan omia kantojaan villi varsan suhteen kuten "villi varsa" laulun sanoissa kerrotaan… ”olen rauhoittunut viimeinkin” jne. Niimpä niin, no joo leikki leikkinä! ;-))

Anneli ja Audi!

Hieno Roland piano…

Seuraavana tuli vanhat tutut valssit ”rantakoivun alla” sekä Karvian "oma" laulu ”ilta Skanssissa”. Jos näihin valssi kappaleisin kävi näpsäkästi viimeaikoina Annelin taustalla olleen Avenuen Purolan Antin haitari, niin ei taida ”pekkaa pahemmaksi” jäädä tällä kertaa Lahden Jarkon piano… mie tykkäsin siitä kovasti. Se että Jarkko käyttää muutoinkin pianoa huomatavan paljon kuulostaa ainakin Tapsukan korvaan varsin hyvältä! :-))

”kuherruskuukausi meneillään”…

Keikkaa jatkettiin kappaleilla ”don’t cry for louie” ja “ne nan a na”. Näiden perään katseltiin joukolla vähän aikaa, mitähän laadittuun piisilistaan on seuraavaksi piirrelty... Vielä ennen tulevaa kappaletta kerkes Anneli kertoa että heillä on tämä orkesterin kanssa aivan ensimmäinen keikka ja tähän vielä lisäksi Anneli kertoili hauska pilke silmäkulmassaan, ”tässä on vähän meillä poikien kanssa niin kuin kuherruskuuksesi meneillään, vanhaa musiikkipiireissä käytettyä sanontaa lainatakseni”… ;-))

”sen kestän niin kuin mies”…

Jatkossa kuulimme vielä lisäksi kappaleet hienon ”nousevan auringon talon”, kappaleen ”luotu lähtemään” sekä ”liian pitkä matka kotiin”… Tuossa viimeksi mainitussa kappaleessa ”liian pitkä matka kotiin” sanoissa mainitaan, ”sen kestän niin kuin mies”… ja tuota kohtaa laulaessa Anneli pyörähti vauhdilla orkesterin poikien  suuntaan näyttäen samalla kuin malliksi että löytyy noita hauiksia häneltäkin… joo täytynee uskoa. Ja kuin varmuuden vakuudeksi Anneli kertoili  aiemmasta puusavotasta omalta tontiltaan, jossa koivut saivat kunnon kyytiä oikein kirveen kanssa! Setin päätteeksi kuulimme kappaleen ”tanssin päivät, tanssin yöt”…

Encorena kuulimme kappaleet ”great bals of fire” sekä “saappaat”…

Hyvä Pekkaniskan pojat!

Pekkaniskan pojat:  tapsukka.kuvat.fi

Tästä tulee hauskaa…

Annelin ja uuden taustaorkesterin ensimmäistä keikkaa katsellessa tuli eittämättä mieleen jatkoa ajatellen, ei suinkaan tuo yllämainittu ”kuherruskuukausi”, vaan että tästä tulee hauskaa! :-))

Kannattaa vielä mainita että paikalla ollut todella runsaslukuinen tanssiväki juhli hillitysti, pitäen hauskaa, tanssin ahkeraan hyvän musiikin parissa... ja mikä tässä parasta ne silloin tällöin tanssipaikoilta löytyvät typerät känniörveltäjät loistivat tällä kertaa tyystin poissaolollaan, vapusta huolimatta! Hieno homma! :-))

Tapsukka kiittää kaikkia mukana olleita, ennen kaikkea hymytyttöämme Annelia sekä muita tuttuja ja keikkaystäviä! :-))

Tapsukka :-))