27.7.2013 - ANNELI - Rönnin lava, Orivesi

tapsukka.kuvat.fi

Hieno keikkapäivä…

Eilen oli vähän erilainen keikkapäivä… liikkeelle lähtö jo varhain päivällä, vierailu keikkaystävieni Tarjan ja Martin luona Juupajoen kauniissa maisemissa Pirkanmaalla. Sauna mökillä käyntiä, makoisaa savukalaa maistellen ja kaikkee muuta kivaa... ja kuten arvata saattaa hauskaa piisasi, koko päiväksi aamusta iltaan. Hienon keikkapäivän kohokohta oli tietenkin vasta illalla Annelin ja yhtyeensä Recadosin ratkiriemukas keikka Orivedellä perinteitä tihkuvalla Rönnin lavalla… :-))

Illan keikkailijat saunamökillä Ruoveden ääressä... 

Rönni tanssiperiteitä jo 64 -vuotta...

Sotien jälkeen 1948 "peruttiin" Suomesta sotaaikainen tanssikielto. Tanssilavoja sekä paviljonkeja ryhdyttiin rakentamaan ympäri Suomea, niin tehtiin myös Eräjärvellä Oriveden kupeessa. Jo seuraavan vuoden heinäkuussa 1949 pidettiin uudella Rönnin lavalla ensimmäiset tanssit. Myöhemmin rakennettiin uusi nykyaikaisempi tanssilava ohikulkevan tien toiselle puolelle, nykyiselle sijainnilleen. Tuo uusi lava on edelleen nykyisen lavan osana, joskin lavaa on vuosien saatossa useaan otteeseen laajennettu. Linkistä löytyy lisää Rönnin lavan historiasta vuosikymmenien saatossa: Rönnin lava

Rönnin lavan tunnelmissa…

Valkoiseen asuun pukeutunut Anneli saapui lavalle puoli yhdentoista aikoihin, kauniina kauniisti hymyillen kuten aina… ”suojaan” kappaleen sävelten jo soidessa. Hänet toivotettiin lämpimästi tervetulleeksi voimakkaiden abloodien saattelemana meille innokkaille Anneli – faneille jo tutuiksi käyneillä Anneli, Anneli, Anneli, laulu toivotuksin… "suojaan" rytmien säestyksellä... 

Aloitus kappaleensa jälkeen Anneli toivotti kaikki tervetulleeksi illan keikalle. Iloiten että tanssikansaa oli rientänyt Rönnille sankoin joukoin. samalla iloiten että monen monta tuttua on saapunut myös paikalle. Monen Annelille tutun lisäksi lavan edustan oli vallannut kymmenittäin innokkaita Anneli -fania... se lämmitti myös allekirjoittaneen mieltä! :-)) Rönnillä kuvaus olosuhteet olivat aika vaikeat, kuten monasti noilla keikkapaikoilla tapaa olla. Kuvaus vaati kameraan oikeita säätöjä ja tarkkuutta että onnituu saamaan kuviin kulloisenkin lavan oikean tunnelman, kaikkine erivärisine valoineen ja värisävyineen päivineen. Kyll se siitä! :-))

”Se on kuin minä”…

Aloituskappaleen ”suojaan” jälkeen kuultiin muun muassa vanha tuttu ”jambalaya”… kohta oli humppa musiikin vuoro, ekana ”viisi kolpakkoa”, hymm… taitaapi olla basistin mieli kappale, jos on Anneli kappaleen esittelyyn uskominen! ;-)) ”Seuraavana autotyttö… se on kuin minä”, totesi Anneli topakasti seuraavaksi tulevasta kappaleestaan ”autotytöttö"…

Recadosin huippu tuuraaja …

Recados – yhtye oli liikkeellä varamies kitaristin voimin. Keikan aikaan vakio kitaristi Mikko oli rientänyt Helsinkiin jo aiemmin sovitulle yksityiskeikalleen. Mikon tuuraajan Rönnillä toimi Juhani ”Leipä” Syrjälä hänkin kotoisin Jyväskylästä. ”Leipä” ei ollut vain kuka tahansa tuuraaja, vaan ei tule mieleen milloin tuuraaja olisi hoitanut hommansa yhtä tyylikkäästi kuin hän sen eilen hoiti. Anneli antoi myös varauksettoman kiitoksen illan kitaristin turnaajalle, ja ehdottomasti ansaitusti! Juhani "Leipä" Syrjälä on aiemmin soittanut muun muassa Fernet -yhyeessä. 
Mattilan siskosten keikoilla hän on ollut aiemmin tuuraajana pari kertaa. Tuolloin Anniinan Avenuen mukana. 

Keikan jälkeen kiitin häntä, ja kehaisin hienosta soitosta, vaikka valta-osa illan kappaleista oli hänelle ennastaan aivan tuntemattonia? "Onhan nuo nuotit olemassa", hän vastasi. niimpä niin, sanoppas muuta! :-))  

Perhonen hiuksissa…

Humppa kappaleiden jälkeen oli vuorossa oikein kunnon nojailukappaleet rumbat ”tahdo tietää en” sekä ”became mucho”. Kesken ”became mucho” kappaletta lentää lehahti pieni valkea perhonen Annelin tummiin hiuksiin Annelin sitä itse huomaamatta... vinkkasin Annelille että sun hiuksiin lensi perhonen,.. Anneli kumartui puoleeni, kosketin perhosta… perhonen pyrähti lentoon, Annelin, meidän sekä soittajien katseet seurasivat perhosta sen pyöriessä jonkin aikaa kirkkaiden kohdevalojen valokeilassa… poistuen kohta jonnekin salin pimeään. Hauska kiva episodi joka sai kaikkien paikalla olleiden suupielet leveään hymyyn… ;-))

    

”On se hyvännäköinen”…

Kuulimme Annelilta myös ekasetillä noi tutut (Annelin, jos minulta kysytään) ”mustat silmät” sekä tämän parinaan yksi Anneli pravureista kappale ”don’t cry for louie”… Ensimmäisen setin loppupuolella siinä viiden viiva kuuden henkilön, aikalailla maistissaan ollut poika joukko saapui taaksemme lippalakit sinne sun tänne vinossa, katsoen jonkin aikaa lavalla esiintyvää Annelia… kotvan kuluttua takaamme kuului ”on se hyvännäköinen”… Anneli esitti settinsä lopuksi kappaleparin ”seitsemäs taivas” sekä ”mikä sun nimi on… Vasta tuolloin tää samainen poikajoukko innostui oikein kun Anneli esitteli seuraavaa ja samalla setin päättänyttä kappalettaan ”mikä sun nimi on”… ”voiii.. jum***auta se kysyi nimeämme", näin pojat sen ainakin tulkitsivat… pojat kuin kuorossa ikään- "ihana Anneli!" 

Jälleen se perhonen…

”Oot perhonen ja lennät kukkaan, mä olen kukka tuo, jo tunnen kuinka hiipii tukkaa, jne...” - vielä oli tuoreessa muistissa kaikilla tuo ”became mucho” – kappaleen valkea perhonen Annelin hiuksissa… ja tottakait nämä Anneli laulaman kappaleen sanat lentävine perhosineen sai jälleen kaikkien hymyn huulille... ;-))

”Ihana Anneli”…

Kun Pasi Kivimäki oli orkestereineen hoitanut välillä oman settinsä, asteli Anneli jälleen reippaasti lavalle aloittaen toisen settinsä kauniilla ”kuolleet lehdet” kappaleella, joka sai parikseen kappaleen ”niin paljon kuuluu rakkauteen”… Seuraavaksi kuultiin sambat, edelleen noiden ”ihana Anneli”, huutojen saattelemana. Samba –kappaleina kuulimme ”villi varsa sekä “la isla bonita". 

Kohta koitti jälleen se yksi illan kohokohdista Armin ja Dannyn hauska duetto ”tahdon olla sulle hellä”… Jostakin taskuistaan Danny kaivoi ja ojentaen Armille jälleen jotain kivaa, tällä kertaa pienen kirjasen… Danny: ”kaiken kun hän saa ja kaiken myöskin antaa”, Anneli tähän perään hauskanveikeä hymy kasvoillaan, ”voitko muutakin kuin sydämesi antaa”… no, pikkaisen tuo Annelin laulama teksti herätti pientä hilpeyttä, kuinkas muuten! …hauska, jotenkin näin se jälleen meni! :-))

Kuulimme vielä toisella setillä kappaleet ”ihoissa on virtaa”, ”koivukuja”, ”nousevan auringon talo”, ”luotu lähtemään” sekä setin päättäneet rokki -kappaleet ”great bals of fire” ja ”saappaat”…

Anneli jälleen nokkelana…

Encore kappaleina Annelilta kuulimme ”rakkauden muistomerkki” sekä ”kolme cowboyta”… ”Rakkauden muistomerkki” – kappaleen esittely meni pieneksi kisailuksi Annelin ja näiden sinnikkäästi vielä eturivissä kanssamme mukana olleiden poikien kesken… pojat kun yritti tarjota itseään Annelille ”kumppaniksi”, vaikka kuinka yrittäen… tuon pienen kisailun päätteeksi Anneli oli jälleen varsin nokkela ja veti tutusti sen pidemmän korren, toki tälläkin kertaa leikkimielisesti ketään loukkamatta: ”Pojille taitaa jäädä vain muistomerkki ainoastaan”… ”ne ei vai”! Lähde sitten nyt nokkelan Annelin kanssa kisailee, toiseksi kuitenkin jäät, meinaampa vaan, on itsekkin tullut kokeiltua muutaman kerran, milloin rantakoivun hyttysistä, milloin mistäkin!! ;-)) 

(Edit: kuvia vaihdettu 29.7.13)

RECADOS… KUKA KUKIN ON?

Recados yhtyen tasokkaana basistina toimii Tapio ”Tappi” Leppänen. "Tappi" on Jyväskylän poikia ja itse asiassa hän asustaa aivan tuossa Tapsukan naapurissa, Säynätsalon naapurisaaressa Lehtisaaressa! ”Tappi” on suorittanut musiikki opinnot Jyväskylän yliopiston musiikkitieteiden laitoksella. Aikoinaan hän soitti satunnaisia keikkoja kunnes liittyi Petoman -orkesterin kokoonpanoon basistiksi vuonna 1997. Jonka jälkeen viime keväänä hän liittyi nykyiseen Recados orkesterin vakio – basistiksi. Nykyisin Annelin taustayhtyeen keikkojen lisäksi "Tappi" antaa musiikintunteja… :-))

Tapsukka kiittää!!   

20.7.2013 - ANNELI - Kalliojärven Viihdekeskus, Isokyrö

tapsukka.kuvat.fi

Järjestely kysymys…

Kalliojärvellä on aina kiva käydä. Siellä on hyvä tunnelma ja tanssikansaa kivasti paikalla, ja ne monasti parjaamani känniörveltäjät loistaa poissaolollaan. Heidän paikkansa on mielestäni aivan jossakin muualla kuin tanssipaikoilla! Toisaalta Kalliojärvi on kaukana omalta kotiseudulta lähes kahden ja puolensadan kilometrin takana. Mutta eihän tuollainen matka ole aiemminkaan ollut meille esteenä… järjestely kysymys ainoastaan! :-))

Turkoosi oli illan sävy…

Racados ennätti tahdittaa kaksi omaa settiä ennen kuin oli Annelin vuoro astella lavalle. Tähtemme Anneli oli sonnustautunut illan keikkaan kauniisti leikattuun turkoosin sävyiseen asuun… kaunis, ja lähes se Tapsukan lemppari sävyinen asu, tyylikästä! :-))

Annelin eka setti alkoi viimeajoilta tutusti ”suojaan” kappaleella, toki nämä hauskat ”Anneli Anneli”, -toivotukset heti alkuun, toivotukset joihin on meidän myös kiva aina yhtyä… ”Anneli Anneli”… Tämän jälkeen keikkaa jatkettiin kappaleilla järjestyksessä, ”liian pitkä matka kotiin”, ”planeetat kohdallaan”, ”jambalaya”, ”kaksi kolpakkoa”, ”autotyttö”, ”became mucho”, ”tahdo tietää en”, ”that's all right (Mama)”, ”blue suede shoes”, ”seitsemäs taivas” sekä setin päättänyt kappale ”mikä sun nimi on”… 

  

”Mennään rakkauslauluun”…

Kolmen vartin jälkeen kun Annelin & Recados -yhtyeen esiintyjäparina ollut Pertti Niemi & Odessa oli hoitanut oman settinsä palasi Annelimme jälleen lavalle. Toinen setti aloitettiin hienolla tulkinnalla vanhasta ikivihreästä kappaleesta ”kuolleet lehdet”. Kappaleen sanoitus on toki surumielinen, kuten Anneli kappaleensa jälkeen osuvasti totesi…

Anneli edelleen kun tuon äskeisen surumielisen kappaleensa vastapainoksi, ”mennään rakkauslauluun... yllätys… niin paljon kuuluu rakkauteen”. Kappaleensa jälkeen Anneli sai tanssikansalta valtaisat abioodit kauniista kappale tulkinnastaan… ilman muuta aivan ansaitusti! :-)) 

Keikkaa jatkettiin kappaleilla ”villi varsa”, “la isla bonita”, ”don’t cry for louie”, “ne nan a na”, “nousevan auringon talo” sekä ”luotu lähtemään”…

Armi ja Danny… kyllä pelittää…

Danny ja Armi eivät pettäneet tälläkään kertaa... Danny: ”tahdon sulle olla hyvin hellä, muutakin kuin vain lähennellä, rakkauskäärön tahdon sulle mä antaa” jne… siinä oli naurussa pitämistä, itse kullakin... samalla Danny ojensi Armille valkealla silkkinauhalla solmitun paperikäärön! Kappaleen jälkeen Armi kävi tietysti avaamaan saamaansa rakkauskääröä uteliaana, että mitähän kaunista Danny on tällä kertaa hänelle keksinyt… ”ihanaa, en ole koskaan aiemmin pojilta tälläistä saanut”, hihkaisi Anneli mielissään, huomatessaan Dannyn antaman hauskan hienon piirroksen hevosesta... Kyllä Danny tietää mitä hevostyttö Armille täytyy antaa… Wauu! :-))

Armille... t: Danny 31v... :-))))

Huima veto, ja iloista meininkiä…

Armin ja Dannyn jälkeen heti kohta siirryttiin varsin huimiin rokki sävelmiin”… aivan huimaa menoa lavalta kuten kappaleessa  ”great bals of fire”... menoa koko lavan täydeltä, Mikon hienot soolot jne… tuosta on vaikea pistää rokki paremmaksi! Toisen setin päätteeksi kuulimme lisää rokkia ”saappaat”… ja edelleen, sama huima veto jatkui… tätähän voisi kuunnella vaikka aamuun saakka!! :-))

Mikko taitaa tuon kitaran soiton! :-))

”Kolme chowboyta… ratsastaa… hevosillaan”…

Hienon keikkailtamme päätteeksi saimme Annelin vielä kahteen encore kappaleeseen, ekaksi, kuullun laulun osuvia sanoja lainatakseni… ”hän ei oo oikea cowboy, jos naista ei voi saada mielestään”… niimpä, mitä tuohon on lisäämistä, näin se vaan menee, eikä varmaan väärin Annelilta juuri meille Tapsukalle ja Martille osoittaa tuo kyseinen kappale, "kolme chowboyta"… Kiitos Anneli! :-))

Illan viimeisenä kappaleena Anneli lauloi keikkayltävällemme Sirkalle, hänen esittämänsä toiveen ”ilman sua jaksaisi en”… juuri nän! :-))

RECADOS… KUKA KUKIN ON?

Kuka kukin on Recados – yhtyeessä, ajattelin kertoa tuosta näissä tarinoissa? Aloittakaamme yhtyeen jäsenten esittely itseoikeutetusti yhtyeen vanhimman jäsenen rumpalin Pertti Kauppisen esittelystä. Pertti on kotoisin Viitasaarelta tunnetusta musiikki perheestä. Recados – yhtyeen omilta Facebook -sivuilta löytyy Pertistä mainina, Pertti ”Bärtti/ Bertil” Kauppinen. - rummut / laulu ;-))

Pertti on yhtyeen toisten soittajien mielestä itseoikeutettu niin sanottu yhtyeen ”henkinen johtaja”. Pertillä on huikean pitkä ura tanssiorkesteri muusikkona. Hän aloitti soittaja uransa jo kolmetoista vuoden iässä. Taiskan orkesteri oli yksi ensimmäisistä jossa Pertti toimi soittajana. Taiskan yhtyeen jälkeen Pertti siirtyi Katri Helenan tausta yhtyeeseen Isin Pumppu, sekä tämän jälkeen Katri Helenan uuteen perustettuun yhtyeeseen Petoman. Pertti oli yksi Petoman -yhtyeen perustaja jäsenistä. Petoman –yhtyeessä Pertti ennätti soittaa kokonaiset kolmetoista vuotta.

Petoman – yhtyessä toimimisen jälkeen Pertti säesti useita artisteja eripituisia jaksoja aina vuodesta kahteen ja puoleen vuoteen. Solisteina Ari Klem, Tiina Räsänen sekä Paula Koivuniemi. Näiden jälkeen hän teki kolmetoista vuotisen uran Tomi Markkolan taustalla soittaneessa Fernet –yhtyeessä!

On siinä muusikon uraa kerrakseen…

Fernet –yhtyeen jälkeen seurasi siirtyminen Annelin V.I.P. –yhtyeen rumpaliaksi kesällä 2012. Josta hän siirtyi suoraan nykyiseen Annelin taustalla toimivaan Recados yhtyeeseen… Tuohon on pakko sanoa, että huh huh… on siinä Pertillä tanssimuusikon uraa kerrakseen… :-))

Seuraavassa tarinassa paneudumme Recados -yhtyeen basisti Tapio ”Tappi” Leppäsen muusikon uraan…

Recados Facebook: https://www.facebook.com/recadostanssittaa?fref=ts

Näin kesäkeikoilla saavun aika usen kotiin vasta auringon nousun aikaan.
Näin tälläkin kertaa... ja oli jälleen niin kaunista että.! Siinä ei auttanut kuin
ottaa kamera esiin...  Kuva: Päijänteeltä Säynätsalosta kohti Kinkosalmea! :-))

Tapsukka kiittää!

13.7.2013 - ANNELI - Mäntsälän lava, Mäntsälä

tapsukka.kuvat.fi

Mökkilomalta Mäntsälään…

Vähän toisenlainen keikkarupeama tällä kertaa. Kuten otsikosta voi päätellä, tämänkertainen keikka hoitui Multialta mökkilomalta käsin. Laittelen muutaman rivin noista mökkitouhuistani tuolla tekstin loppu-osassa.

Ja sitten tuohon itse keikkareissuun... Sen verran noissa lomatunnelmissa oltiin että se oikea kamera jätettiin jopa tarkoituksella mökille. Aijoin nauttia tuosta Annelin keikasta täysin rinnoin, ilman sen kummempaa... Mutta keikan jälkeen tuli toki tehtyä kuten rustata näitä eilisillan tarinoita vaikkapa näin sunnuntaiaamun ratoksi! Kuvien puolesta täytyy tyytyä tällä kertaa noihin Nokian känny kuviin. Valitettavasti en nyt näillä omilla laitteillani saa noita kuvissa olevia valkoisia (punaisia) silmiä poistetuksi. Pahoittelen asiaa! 

Vanha reitti tutut kyytiläiset…

Vaikka näin lomalla ollaan, tutut kyydit sentään saimme Mäntsälään. Arvata saattaa että Orituvan kautta ne hoituivat tälläkin kertaa, tottakait… 

Iloista meininkiä…

Illan hienoa ja reipasta keikkaa kuvaa ehkäpä parhaiten sanonta… iloista meininkiä! :-)) 

Recados aloitteli puoli yhdeksän nurkilla. Ja meidän pirteän iloisen suosikkimme Annelin vuoro oli astua lavalle vartin vaille kymmenen. Anneli aloitti osuutensa tutusti ”suojaan” kappaleella. Tämän perästä kuultiin muun muassa kappaleet ”liian pitkä matka kotiin”, ”seitsemäs taivas”, ”mikä sinun nimi on” sekä tutut humpat ”kolpakot” sekä ”autotyttö”…

”Ne on niin äidin poikia”…

Ensimmäisellä setillä kuulimme lisäksi muun muassa ”that's all right Mama , kaikki hyvin äiti”. Tää kappale on yksi Anneli ja Recados yhtyeen hienoista yhteis tulkinnoista. Kappaleessa Annelin sinällään jo vahvaa ääntä tukee hienosti poikien neliääninen taustalaulu. Kappale päättyy myös poikien tausta lauluun. Niin autuaallisesti pojat tuosta taustalaulusta suoriutui tälläkin kertaa aina siihen loppuun asti, että saivat siitä Anneli varauksettomat kiitokset…  ”Ne on niin äidin poikia”… Eivät näemmä meinanneet ollenkaan lopettaa. ;-))

”Jambalaya” nostatti pienen kisailun…

Toinen setti aloitettiin kappaleilla järjestyksessään ”kuolleet lehdet”, ”niin paljon kuuluu rakkauteen”, ”villi varsa”, “la isla bonita” sekä vanha tuttu ”jambalaya”… ja tämä viimeksi mainittu "jambalaya" vedettiinkin oikein kunnolla. Siinä oli Annelillakin aivan ihmettä kerrakseen, täh, mitä nyt tapahtuu… välisooloina kuulimme Jarkon makeet pianon saundit, ja Mikon kitara soolot vielä päälle… Jarkko veti vielä pianosta pikkaisen lisää, näyttäen sitten kädellään Mikon suuntaan... nyt on sinun vuorosi, pistähän poika paremmaks… ja Mikohan pisti entistä kovempaa, kielet vaan valittii… ja Jarkko pianon ääressä jälleen vastasi, jne... Pikku kisa ja hienoa revitystä malliin Recados! :-)) 

Aivan varauksettomasti voi sanoa että kyllä Annelilla on osaava bändi. Taitoa ja soittamisen riemua Recados- bändillä piisaa vaikka muille jakaa. Kaiken kaikkiaan hieno yhdistelmä Anneli & Recados!

Kuulimme näiden lisäksi kappaleet, kautta aikain toisena esityksenä Annelilta ja Recados yhtyeeltä ”koivukuja” sekä hienot kappaleet ”nousevan auringon talo” ja ”luotu lähtemään”…

”tahdon sulle aina höpötellä”…

Tätä me olimme odottaneet, että koska… Armin Dannyn duettoa ”tahdon olla sulle hellä”… siinä on aina jotain hauskaa ja kaikenmaailman hauskoja pikku ylläreitä! Vaikkapa tuo Dannyn antama pikkulahja Armille, jne. Oma lukunsa on tietysti myös nuo laulun sanat jotka keksitään tuosta vaan, oitis lennosta… kuten vaikka ”tahdon sulle aina höpötelä”, tai jotain muuta pientä hauskaa, ettei Tapsukka tahdo aina mukana edes pysyä, mites se menikään? ;-))

”Armi on likoista parhain”…

Tällä kertaa ei Danny antanut Armille sitä tuolla Kuopiossa jo Armin laulussaan ”valittamaa” ainaista suklaa patukkaa, "eikö sulla muuta ole", tyyliin, vaan kaunisti taitetun valkean paperikukkasen. Kappaleen jälkeen Armi aukaisi kukkasen… ”tällähän on vaikka mitä, tarroja ja… voi kirjoitettuna, Armi on likoista parhain”… Voi että miten oli kauniisti kirjoitettu!.. ”Ihanaa, hihkaisi meidän Armi kukkasen tekstin luettuaan… jatkaen kuin vastaten Dannylle, kehaisten samalla urkuriaan: ”Heti ottaisin jos saisin”… niinpä niin, Dannyn s-harmi puree! ;-))

Keikkaa jatkettiin tämän jälkeen kappaleella ”ihoissa on virtaa”, hymm… vaikka Anneli meinas jo esittää toistamiseen keikan alkupuolella tulleen ”liian pitkä matka kotiin”... Pojat kerkes kuitenkin hätiin, ei nyt… jaahas, jaahas mitä minä jo mainitsin, Dannyn s-harmi taitaa purra, että vääriä kappaleita! ;-)) Sitä vähän samaa Anneli itsekkin ihmetteli, että kovin oli näköjään sekaisin tuosta Dannyn antamasta kukkasesta. ;))

Setin päätteeksi kuultiin vielä kappaleet ”great bals of fire” ja ”saappaat” sekä encore kappaleina ”ne na na na” ja ”Kolme Cowboyta”… Iloista meininkiä koko keikan täydeltä, kyl’ me jälleen tykättiin!

Multian mökki perjantai-illan hämyssä!

Siitä mökkilomasta…

Se tekee hyvää näin kaupunkilaispojan ja miksei myös jälkikasvu tytön verestää vanhaa maalaistaustaa, kaikkine luonnon ihmeineen päivineen, vaikka meikäläinen osan toimeentulostaan luontomuseosta saakin! Oppiihan sitä tuossa aina jotain uutta kaikenmaailman pistiäisen toukista ja muista pikkuötököistä, ja vaikkapa niiden loisista jne... 

Söpöjä ovat tietysti nuo lakkaamatta rantaa edestakaisin uiskentelevat ”pullasorsat” ja telkänpojat… Tietojen kartunnassa Google auttaa jos ja kun pitää jotain nippelitietoa tietoa hakea, sieltä sitä löytyy vaikka millä mitalla!

Jos ei tällä takassa kypsenetyllä aterialla yhtä keikka-iltaa selvitä no johan nyt...

Tapsukka kiittää, tak tak! :-))

6.7.2013 - ANNELI - Maaningan Kasino, Maaninka

tapsukka.kuvat.fi

Keikat kivassa putkessa…

Maanantaina Anneli ja Anitta Keuruulla, keskiviikkona Anneli Kuopiossa, perjantaina Anne Jyväskylässä ja nyt viikon päätteeksi Anneli Maaningassa… on siinä keikkaputkea yhdelle viikolle riittämiin, kun nukkuakin välillä pitäisi!

Maaningalle lähdettiin jälleen vanhalla tutulla porukalla. Oma ajopeli jäi Palokkaan josta suunnistettiin kaikkakavereiden autolla kohti Maaninkaa. Kaikki hyödylliset tykötarpeet tottakait mukaan aina noita irtoilevia pyörän pultteja myöten… Eihän sitä koskaan tiedä, keitä älyvapaita paikalle kulloinkin ilmestyy!!

"Hassutteleva Anneli"…

Käytän tässä väliotsikossa tuota hauskaa myös eilistä keikkaa oivasti kuvaavaa Matin käyttämää termiä "hassutteleva Anneli". Se tässä kait sallitaan! Tuo otsikko tietää sitä että tänään jatkettiin siitä mihin keskiviikkona Kuopiossa jäätiin, eli hauskaa ja iloista mieltä piisasi koko illaksi…

Meillä kaikilla oli niin muu- kaa- vaa…

Tapasimme Annelin jo hyvissä ajoin ennen keikkaa Kasinon takana olevan, hymm, - lettupisteen luota! Vietimme ainakin tunnin verran paikan pystypöydän reunamilla jutustellen yhtä sun toista hauskaa. 

Kun seurassamme oli meidän vannoutunut kalatyttö Anneli, puhe kääntyi aika ajoin suurten kalajuttujen pariin kaiken muun hauskanpidon lisäksi. Siinä tais jollakin viisikiloiset hauet muuttua aina yksitoista kiloiseksi jne! ;-)) Saimme vielä makeet naurut tuolla Kuopiossa Tapsukalle sattuneesta, hupsista, hups - tilanteesta, kun meinas Tapsukan pikkumersusta lisävalot lähtee... huumorilla, huumorilla näistä selvitään! ;-))

Tais noissa naapuripöydissä olla ihmettä kerrakseen, että mikä noita oikein vaivaa, sen verran meillä juttu lensi ja hersyvä nauru vain raikui… Mutta siinäpähän miettivät, ei oo meidän ongelma. Yhtä kaikki, meillä kaikilla oli niin muu- kaa- vaa… :-))

”Kalakukot ja muut herkut”…

Annelin osalta keikka alkoi tutusti kappaleella ”suojaan”, unohtamatta tätä ennen tulleita hauskoja alun Anneli, Anneli, Anneli – toivotuksia!

Anneli kertoi eka kappaleensa jälkeen keskiviikkona olleen Kuopion keikan jälkeisestä torstaipäivästa. Kun kerta Kuopiossa vielä oltiin niin, pitihän sitä siellä Kuopion torilla käydä. Näin Anneli torstai päivästä: ”Siellä piti syödä kaikenmaailman kalakukot ja muut herkut", taputellen ja kurkaten samalla vatsaansa, "eikös sen huomaa”, vitsaili Anneli tuttuun tapaansa… Samalla yleisön joukosta joku huuteli Annelin suuntaaan ”kyllä sen huomaa”… Anneli heristeli hänelle sormee, ”ei noin saa naiselle saoo”, kuittasi Anneli!… ;-))

”Pertti on Viitasaarelta!”…

Seuraavana kuultiin kappaleet ”liian pitkä matka kotiin”, ”planeetat kohdallaan” sekä ”jambalaya”. – Kappale josta ei meinannut loppua tulla sitten millään Recados -yhtyeen mainion rumpalimme pitkän loppusoolon vuoksi…

Anneli katseli veikeä ilme kasvoillaan Perttiä ja hänen pitkää sooloa aikansa… Ja siitäkös sitten läksi varsin riemukas kisailu Annelin ja rumpalimme Pertin kesken! Soolon loputtua Anneli pisti Pertille oikeestaan ”aika pahan”… kertoen, ”joskus toivon että hukkaisi noi kapulat, hups!! Samalla Pertti pomppasi tuolistaan jättäen kapulat sikseen ja poistui vähän matkan päähän takavasemmalle, että minä kyllä kohta lähden... 

Tää ei jäänyt vielä tähän vaan, Anneli lisäsi vielä vettä myllyyn, "pitää kat ymmärtää, ei ihme Pertti on Viitasaarelta!” Pertin ilme oli kyllä näkemisen arvoinen. Anneli ja bändin pojat olivat suorastaan pakahtua nauruun, eikä yleisö jäänyt tuosta yhtään Pakkaa pahemmaksi, nauru vain raikui.... Anneli jatkoi hetken päästä, kuin pohdiskellen, ”nyt ei kyllä pääse Keiteleelle kalaan… mitä särkiä ja ahvenia, vai mitä ne olikaan". Voi meidän hassujen hulluttelijoiden kanss, kyllä te ootte!! ;-)) 

”Mutta niistä puhutaan?”…

Seuraavana kuulimme valssit ”rantakoivun alla” sekä toisena valssina ”Uralin pihlaja”. Siirrytään humppaan… Anneli: ”tää on basistin mieli kappale kaksi kolpakkoa”... jatkaen, ”en tiedä mitä ne kolpakot on, mutta niistä kyllä puhutaan!”. Kolpakoiden jälkeen Anneli jatkoi, ”lisää humppaa, autotyttö”…

Ensimmäisen ja sanoisko tämän aivan ratkiriemukkaan setin päätteeksi kuultiin rumbat sekä nämä vauhdikkaat rokit ”hullu yö” ja ”blue suede shoes”… Aivan huimaa menoa!! :-))

"Armi "sekä kädessään "Dannyn" antama pehmo pantteri -unilelu,
vai mikä tiikeri  sitten lienee! Luulis unen nyt maittavan! :-))

Aurinkomme saapui lavalle…

Anneli, meidän Aurinkomme saapui lavalle toiseen settiinsä… Kaunista, kaunista kappale ”kuolleet lehdet” sai luvan aloittaa toinen setin. Parinaan kaunis ”niin paljon kuuluu rakkauteeen”. Näiden jälkeen kuultiin kappaleet ”villi varsa” sekä “la isla bonita”…

”Koivukuja”…

”Seuraavana mennään”… vain pieni hetki, ”ei mennäkään, mennään 90 –luvulle”! Hersyvää naurua... Anneli jatkoi itseironisen ilmein, ”se on naisen mieli, ei mee kuin kaksi sekuntia niin mieli ehtii muuttua, - otamme kappaleen koivukuja”. Anneli edelleen, ”tää on eka esitys”… Ennen kuin Anneli ja Recados pääsi kappaleen alkuun, meille tuli heti meleen, ja keskutelimme ääneen, että onko noita koivuja enää, vai onko Anneli nekin jo kaatanut… hymm… koivukuja, mitähän siellä tehdään? 

Anneli kuuli meidän ääneen pohdinnan… ”työ ajattelitte kyllä taas jotain”, virkkoi Anneli meille, miettien kait että poikain ajatuksen juoksu mene jälleen noihin tuttuihin kuvioihin… on kesä, on koivukuja, no loput kyllä arvaatte… ;-))

”Koivukuja” oli varsin mallikas uusi kappale, ja kävi hyvin Annelille. Tarttuva se ainakin oli kun me vedimme jo kertsiä kappaleen lopussa täysin rinnoin… Kun tuon kappaleen sanat sitten kuultiin, niin ei me kovin väärässä edes olleet… kappaleessa kun oli sormuksia ja ties vaikka mitä!! :-))

Valitettavasi tuossa kaikessa kiireessä en löytänyt sopivaa linkkiä ”koivukuja” kappaleeseen. Siinä ei sitten auta kun itse kunkin tulla keikoille kuuntelee Annelin hieno versio tuosta uudesta kappaleesta... Edit: Mutta hätä ei ole tämän näköinen, Danny riensi apuun! :-)) 

Spotify: http://open.spotify.com/track/14glbhEYCuCNNy2obGXyYD

Täältä voit myös kuunella: www.musicme.com/*Isto*-*Hiltunen*/titres/*Koivukuja*-t966669.html

Annelin kauniita tulkintoja…

Jatkossa kuultiin edelleen noita Annelin kauniita tulkintoja, mainion Recados orkesterin hienosti tahdittaessa. Kappaleet, ”nousevan auringon talo”, ”luotu lähtemään”, ”ihoissa on virtaa” ”mennen tullen, tullen mennen... ja palatessa”, kuten Anneli tämä tutun kappaleensa hauskasti meille esitteli…

Lisäksi saimme tietysti kuulla "Armin ja Dannyn" dueton ”tahdon olla sulle hellä”. Kappale kaikkine lisukkeineen saa varmasti tyynemmätkin suut kunnon virneeseen… tää "Armin ja Dannyn" duetto on aina yhtä hauska! :-))

Encore – kappaleina saimme me kolme cowboyta… meille jälleen hienosti omistetun kappaleen, ja kas kummaa kappaleen ”kolme cowboyta!" Keikan päätti ”seitsemäs taivas”…

Kiitoos: Tapsukka :-))

3.7.2013 - ANNELI - Rauhalahti, Kuopio

tapsukka.kuvat.fi

Mestarit Areenalla!...

Rauhalahti toimi jälleen. Hyvä meininki, kivasti kivaa porukkaa, ja ennen kaikkea iloinen hymytyttömme Anneli sekä yhtyeensä mainio Recados lauteilla… se on siinä, ne oikeat Mestarit Areenalla! :-))

Hupsista…

Menomatkalla sattuu… ajelin Annelin perässä Hankasalmelta asti Petrin toimiessa Annelille kuskina. Matkatessamme meillä oli pari kolme autoa välissämme. Loppumatkasta kun käännyimme Rauhalahden suuntaan ajoin jo Annelin takana. Viimeiset liikennevalot ennen Rauhalahtea olimme viereisillä kaistoilla odottamassa valojen vaihtumista. Valot vaihtuivat vihreiksi, lähdimme kumpikin liikeelle, samalla meikäläisen vilkaisten ja morjestellen Annelin suuntaan. Heillä oli vapaa väylä kääntyä vasemmalle, minä aioin mennä suoraan. Hupsista!.. yks kaks huomasin että edessäni oli vielä auto jonka jarruvalot paloivat kirkkaana… äkkiä jarrulle… Kyllä oli muuten lähellä, siinä meinas Tapsukan pikkumersusta lisävalot lähtee, ei ollut muuten kaukana! :O

Olisittepa näneet...

Pihaan käveltyäni näimme samalla Annelin, Petrin laittaessa autoa parkkiin. Mitähän reittiä lienee tulleet kun nyt vasta saapuivat paikalle, pohdin itsekseni, vaikka äsken olimme valossa vieretysten? Anneli käveli kohti, iloisesti jo kaukaa hymyillen, ja tuo ilme kertoi jotain... Anneli aluksi vähän ihmetteli miten olen jo täällä… Lämpimät tervetulias halit! Kyllä vain, arvasin oikein tuon Annelin äskeisen hymyn ja ilmeen... kohta Anneli virkkoikin, ”meinasit sitten perään ajaa"… hersyvää naurua, ”niin menasin!” 

Olisittepä nähneet Annelin hauskan ilmeen ja hänen hersyvän makeen hyvätahtoisen naurun… siihen oli meidänkin pakko yhtyä! "Minä pikkaisen kyllä syytin tuosta Annelia, muttei tuo syytös mennyt perille, Annelilta naurua vaan... no ei vai, en mie tosissani!!" ;-))

Oma mottoni voisi olla vaikka, kaikki järjestyy ja positiivinen pitää olla, sattui mitä sattui! Ja sattuuhan sitä näemmä kaikenlaista. Eli vielä siitä äskeisestä tapauksesta tuolla liikenevaloissa. Siinähän ne olisi menneet kait samalla nuo lisävalotkin noiden kaikenmaailman ovinaarmujen, ja rengaspulttien lisäksi, että sillee!!”… ;-))

Soihdut sammuu…

Recados aloitti keikan yhdeksän aikaan, esittäen kaksi settiä ennen kuin suosikkime Anneli päästettiin irti! Anneli saapui lavalle jälleen, ja niin nättinä musta valkeassa asussaan, että voihan sentään… :-)) 

Ennen Annelin aloituskappaletta suoritettiin paikalla lippulahja arvonta, Annelin toimiessa onnettarena… ja ei mikään tavallinen arvonta, vaan kuin nyt menneillään olevan keskikesän kunniaksi arvontaa säesti Recadosin jouluinen tunnelma poikien säestäissä arvontaa… ”soihdut sammuu, kaikki väki... jne”…

Nyt taisin jäädä kiinni… ;-))

Arvonnan ja kivojen Anneli, Anneli, Anneli toivotusten jälkeen… päästiin varsinaisesti aloituskappaleen ”suojaan” tahtiin. Aloitus kappaleensa pariksi Anneli oli valinnut niin ikään ekalevyltään ”tanssin päivät, tanssin yöt”. Hauskan pianon säestämällä ”jambalayalla” jatkettiin, ja nämä "merimiesten" taputukset, tottakai…

Seuraavaksi kuultiin ”planeetat kohdallaan”, jonka jälkeen Anneli kertoili seuraavasta tulevasta kappaleestaan… ”Sitten mennään humppaa ja otetaan Tapsukan mieli kappale… ”viisi kolpakkoa”, peukuttaen ja katsoen samalla suuntaani! Muuten, mistähän tuo Anneli arvasi, että juuri tämä ”viisi kolpakkoa” on se minun ehdoton suosikki… hups sentään nyt taisin jäädä kiinni, - viisi kolpakkoa! No taisin minä yhden eilissä iltana ottaa! ;-))

Eka setillä kuulimme lisäksi muun muassa kappaleet ”autotyttö”, ”tahdo tietää en”, ”became mucho”, ”that's all right (Mama)” sekä setin päättänyt ”blue suede shoes”. Kappale jossa Anneli ei oikein tiennyt aina mitä pojilta tuleman pitää, ja missä kohtaa hänen pitäisi lähtee mukaan?  Annelin lisäksi eilen hirmuvauhdissa ollut Recados laittoi menemään, oli sooloo, ja ties vaikka mitä… makeeta menoo!

”Niin paljon kuuluu rakkauteen”…

Toinen setti alkoi kauniisti kappaleella ”kuolleet lehdet”. Toisena kappaleena kuulimme ”niin paljon kuuluu rakkauteen”… vaikka Anneli kerkes jo tarjota tämän tilalle tangoa ”vie meidät rakkauteen”, ne eikös tuo ole kokolailla sama tarina, vai kuinka...

”Rumpali lupasi”…

Väliajalla oli pojilta toivottu valsseja, ja tottakait ne kesään kuuluukin, "rantakoivun alla, rumpali lupasi” kertoi Anneli, rumpalimme Pertin samalla kumarrellen ylesönsä suuntaan...

”On se vaan hyvä…

Tässä yhteydessä on pakko jälleen kehaista Annelia ja hänen Recados yhtyettä… Annelin ilman muuta tiedämme jo vuosien kokemuksella taitavaksi ja osaavaksi, jolta luonnistuu musa kuin musa! Kun tähän vielä lisää hienosti soittavan laulavan Recados –yhtyeen on paketti kokolailla valmis, hakee nyt jo vartaistaan vain muutaman keikan ja yhdessäolon jälkeen… kyllä me nautimme! Annelin vetäessä upeesti ”nousevan auringon taloa”, kuului tanssijoiden seasta, ”on se vaan hyvä”…

Toisella setillä kuulimme vielä lisäksi kappaleet ”don’t cry for louie”, ”ne na na na”, ”luotu lähtemään”, Armin ja Dannyn kappaleesta jälleen kerran, mainio riemukas versio ”tahdon olla sulle hellä”, lisäksi vielä kappaleet ”liian pitkä matka kotiin”, ”great bals of fire” sekä setin päättäyt ”saappaaat”… Wauu… :-))

Encore kappaleina kuulimme toiveena tulleen ”menen tullen, ja tullen mennen!” sekä ”ihoissa on virtaa”… 

  

”Minä en enää puhu mitään”…

Aivan mainio keikka jälleen… Anneli oli jälleen oma itsensä iloinen, taitava ja eilisellä keikalla pikkaisen enempi noita Matin sanoja lainatakseni, hassutteleva Anneli! :-))

Annelilta eilen Rauhalahdessa tuota piisasi ja muutamiin kappaleisiin näppäriä omin sanoituksia, ja meillä kuten muillakin oli hauskaa, kiitoksia!… Anneli totesikin jossakin vaiheessa keikkaa, ”minä en puhu enää mitään!” ;-))

”Sekoittaa meidän pään”… ;-))

Tuolla tarinan aluksi kerroin oman pienen hässäkän jo tuolla tulomatkalla, eli mitä tästä opimme, ei kannata vilkuilla liikenteessä keuniiden tyttöjen suuntaan, saati Annelin… ;-)) Sitä sattuu myös muille yhtä sun toista keikan, tällä kertaa keikan jälkeen... nuo pikkulinnut nääs kaiken huomaa… Anneli ja tuo hänen valloittava hymynsä sekoittaa näet yhden sun toisen, ei ainoastaan meitä vaan jopa navigaattorin. Terveisii sinne Iisalmen suuntaan! ;-))

Tapsukka kiittää! :-))