1.6.2013 - ANNELI + Anitta - Hotelli Keurusselkä, Keuruu

tapsukka.kuvat.fi

Mainiot siskot lavalla…

Maaliskuun tienoilla saimme makeen tiedon. Heinäuun aluksi Keurusselällä on kolme Mattilan sisarusta Anne, Anneli sekä Anitta samalla keikalla. Wauu… sanoin aivan ääneen, eka kertaa tuota hienoa tietoa katsellessani!

Hyvin on aika tuolta maaliskuulta vierätänyt kun eilen koitti jo tuo kauan odottamamme keikkapäivä. Perillä kuultiin tieto että Anne oli sairastunut eikä täten päässyt keikalle. Harmi juttu, mutta minkäs noille mahtaa… toivotaan Annelle kaikkea hyvää ja pikaista toipumista. Toivottavasti näemme sinut tervehtyneenä tulevana perjantaina täällä Jyväskylän Kuikassa! :-))

Ikimuistoisen ilta…

Keurusselkä täyttyi illan mittaan aika kivasti tanssijoista, vaikka elettiin maanantai-iltaa. Paikalla oli lisäksi Ilahduttavan suuri joukko tuttuja siskosten innokkaita faneja. Terveiset heille, oli kiva jälleen nähdä! 

Siskoksia säesti ”vanha kunnon” Mistral -orkesteri. He aloittivat illan livemusa tarjonnan siinä yhdeksän nurkilla. Annen ollessa sairaana jouduttiin tottakait illan ohjelmaa jonkin verran muuttamaan. 

Anitta hoiti ekaksi yhden setin kuten oli alunpitäen ollut myös tarkoituksena. Aloittaen ilta kymmeneltä. Anneli jatkoi siitä nyt kahdella setillä, täyttäen samalla myös ennakkoon sen Annelle suunnitellun setin. 

Mainitkoot että Annelin ja Mistralin osalta tämä oli ensimmäinen kerta kun he musisoivat yhdessä kaksi täyttä settiä… ja ei siinä mitään, ei käy valittaminen. Näyttää helpolta kun sen osaa.. :-)) 

Illan keikasta on jäänyt päärimäiseksi mieleen, siskosten riemukas ja iloinen meno lavalla… hymy sekä heille luontainen pursuava esiintymisenriemu, se on tarttuvaa, teitte illasta ikimuistoisen! :-))

Anitta aloitti…

Pirtsakka ilopilerimme Anitta hoiti oman osuutensa tyylillä, kuten arvata saattaa. Kaiken tuon osaamisen keskellä kuulimme jälleen Anittalta uusia hauskoja sanoituksia. Anitta -”einoleino” sen osaa jo joku! ;-))

Anittalta kuulimme aluksi hänen oman levytyksensä ”jambalaya”. Parikseen "jambalaya" sai Anittan tulevalta levyltään ”liian komee mulle”, jos nyt oikein kuulin tuon kappaleen nimen? Aloitusparin jälkeen tuli valssit. Näiden jälkeen saimme kuultavaksi niin ikään Anitan tulevalta levyltä kappaleen ”hulluna takastaa”…

Kuulimme Anittalta lisäksi kappaleet kuten humpat ”tiikeihai” ja ”soittaja poika” lisäksi kappaleet ”lattianrako”, ”oli kuu oli ilta” sekä Anittan mainion setin päättänyt vauhdikas ”kun rokki soi”. Anittaa ei päästetty aivan näin helpolla vaan jotain encore kappaletta jäivät pirtsakalta Anittalta tanssijat ja kuulijat odottamaan. Pikkaisen mietittiin mitähän sitä laittais tulemaan… Jostain tuolta ”Mistralin syvistä kätköistä” kuului, ”mennään tipitii”… ei menty tipitiitä, vaan Anitta valitsi Annen mainion kappaleen ”pienen hetken”, jess… :-))

Se on helppoa kun sen osaa…

Mustaan ja harmaa sävyiseen asuun sonnustautunut Annelimme kipusi lauteille… aloittaen keikan omasta puolestaan kappaleella ”seitsemäs taivas”. Kappaleen jälkeen Anneli kertoi että Annen sairastuttua hän ja Mistral joutuu nyt esittämään kaksi settiä. Tilanne on heille aivan uusi, eli ensimmäista kertaa Anneli ja Mistral esittävät ”kahdestaan” kaksi täyttä settiä… Kun näin jälkikäteen tuota eilis-iltaa arvioi koknaisuutena ei tämä kahden setin esitys tahtia haitannut. Se on helppoa kun sen osaa!

"Aa'haa vai tuo"...

Tuosta tuli Tapsukalle mieleen taannoinen siskosten Iskelmän risteily Punaisella merellä. Risteilyn yksi illoista oli varattu cover -piisi-illaksi. Tuolloin lauteille astuivat Anne ja Anneli Mistrain heitä säestäessä. Illan mittaan likat vetäisi täydet kolme settiä kaiken maailman covereita, sieltä sun täältä. Likat kertoi aina seuraavaksi tulevan kappaleen nimen… Mistralin pojilla ei ollut aina hajuakaan mikähän kappale mahtaa nyt olla kyseessä. Likat pikkaisen hyräili kappaleen alkua, ei mennyt aikaakaan… ”aa’haa vai tuo", tai jotain vastaavaa… aluksi parit tapailut, ja siitä läksi taustat soimaan kaikkine sooloineen päivineen. Hienoa ammatti -osaamista ja yhteistyötä! :-))

”Mites sinne meinaat”…

Anneli jatkoi kappaleilla ”mikä sun nimi on”, ”that's all right (Mama)”, ”blue suede shoes”,”… jonka jälkeen Anneli: Hoplaa… kiitos. Oli varmaankin ihan hyvä veto! Anneli edelleen, ”seuraavaksi mennään sitten valssit, ja mikä olisikaan siihen yhtä sopiva kuin ”rantakoivun alla”… meillä kerrankin leikkas, kuittasimme Annelille ”mites sinne meinaat mennä kun olet tainut kaataa jo kaikki omat rantakoivut”… hetken päästä leikkiimme lähtenyt Anneli myönsi epäilymme, ”juu ei voi mennä kun koivut on kaadettu, mutta te voitte kyllä mennä”. Niimpä niin, että onhan noita koivuja vielä jossakin! ;-D

Kohtapuolin olikin jo humppamusiikin vuoro. Anneli oli tiukkana: ”Kaksi kolpakkoa, ei sen enempää”… heristellen sormeaan yleisön suuntaan jatkaen edelleen, ”mieli saattaa muuttua”… Kyllä vain, korkein tarjous tällä kertaa oli jossakin vaiheessa kappaletta jopa kymmenen kolpakkoa ja kappaleen lopussa jälleen se kaksi... joten se naisen mieli… ;-))

Räyskin kivat pimputukset…

Setin loppupuolella saimme kuultavaksi aina vaan yhtä hienon kappaleen ”nousevan auringon talon”. Kappaleetta säesti  mainiosti Räyskin kivat piano pimputukset...

”Kolme Cowboyta ratsastaa… autoillaan”…

Varttitunnin päästä Anneli ja Mistral palasi jälleen lauteille. Setti aloitettiin tutulla ja mielestäni yhdellä Annelin pravuri -kappaleella ”don’t cry for louie” joka sai parikseen yhden tanssipaikkojen klassikoista ”mustat silmät”. Seuraavan kappaleensa Anneli osoitti jälleen meille. Annelin sanoin, lisäksi tuo veikeä ilme kasvoillaan: ”Seuraavana tulee kappale kolme cowboyta, ja tämä kappale on omistettu Tapsukalle, Martille ja Tarjalle, he ovat kiertäneet keikoilla niin paljon… kolme cowboyta, ratsastaa… autoillaan!” Kiitos Anneli! ;-))

"Onneksi ennustus ei käynyt toteen"…

Anneli kutsui Anittan lavalle, olimme tuota kutsua toki jo pikkaisen arvailleet... kuulimme makeena duetto -lauluna kappaleen "saappaat". Kyllä likat vaan osaa, ei voi kun nauttia, jess...!

Anneli jatkoi keikkaa seuraavaksi Annen kappaleella ”kun syntyy sieluun silta”, edelleen kappaleilla "moliendo cafee”, ”planeetat kohdallaan”, kappale jonka jälkeen Anneli innostui pohtimaan taannoisesta intiaanien maailmalopun ennustuksesta jne... "mutta onneksi ennustus ei käynyt toteen" tuumas Anneli pohdintansa päätteeksi. Juuri näin!

Annelin suorittaman Mistral -orkesterin esittelyn jälkeen oli hänen aika esittää illan viimeinen kappale. Kappaleena kuultiin tuttu ”ne na na na”… Voimakkaiden abioodien jälkeen Anneli esitti vielä pari encore kappaletta ”suojaan” sekä ”rakkauden muistomerki”…

Annelin ilta ei jäänyt tähän…

Annelin osalta ilta ei jäänyt vielä tähän, vaan ilta jatkui pitkän korttijonon parissa… tais siinä vielä jokunen tovi vierähtää, sen verran näkyi Anneli faneja jonossa olevan. Myös Anitta oli paikalla nimmareita jakamssa... Mutta me suuntasimme jo kotia kohti...

Pikkusiskot hoiti homman...

Aivan huippu-ilta Annelin ja Anittan seurassa… Kiitos! Voiko ilta enää rattoisampi olla? Eipä taida! :-))

t: Tapsukka :-))