Mökkilomalta Mäntsälään…
Vähän toisenlainen
keikkarupeama tällä kertaa. Kuten otsikosta voi päätellä, tämänkertainen keikka
hoitui Multialta mökkilomalta käsin. Laittelen muutaman rivin noista mökkitouhuistani
tuolla tekstin loppu-osassa.
Ja sitten tuohon itse keikkareissuun... Sen verran noissa
lomatunnelmissa oltiin että se oikea kamera jätettiin jopa tarkoituksella mökille. Aijoin nauttia tuosta Annelin keikasta täysin rinnoin, ilman sen kummempaa... Mutta keikan jälkeen tuli toki tehtyä kuten rustata näitä eilisillan tarinoita vaikkapa näin sunnuntaiaamun ratoksi! Kuvien puolesta täytyy tyytyä tällä kertaa noihin Nokian känny
kuviin. Valitettavasti en nyt näillä omilla laitteillani saa noita kuvissa olevia valkoisia
(punaisia) silmiä poistetuksi. Pahoittelen asiaa!
Vanha reitti tutut kyytiläiset…
Vaikka näin lomalla ollaan,
tutut kyydit sentään saimme Mäntsälään. Arvata saattaa että Orituvan kautta ne hoituivat tälläkin
kertaa, tottakait…
Iloista meininkiä…
Illan hienoa ja reipasta keikkaa kuvaa ehkäpä parhaiten sanonta… iloista meininkiä! :-))
Recados
aloitteli puoli yhdeksän nurkilla. Ja meidän pirteän iloisen suosikkimme Annelin vuoro oli astua lavalle vartin
vaille kymmenen. Anneli aloitti osuutensa tutusti ”suojaan” kappaleella. Tämän perästä kuultiin muun muassa kappaleet ”liian pitkä matka kotiin”, ”seitsemäs taivas”, ”mikä
sinun nimi on” sekä tutut humpat ”kolpakot” sekä ”autotyttö”…
”Ne on niin äidin poikia”…
Ensimmäisellä setillä kuulimme lisäksi muun
muassa ”that's all right Mama , kaikki
hyvin äiti”. Tää kappale on yksi Anneli ja Recados yhtyeen hienoista yhteis tulkinnoista. Kappaleessa
Annelin sinällään jo vahvaa ääntä tukee hienosti poikien neliääninen taustalaulu. Kappale päättyy myös
poikien tausta lauluun. Niin autuaallisesti pojat tuosta taustalaulusta
suoriutui tälläkin kertaa aina siihen loppuun asti, että saivat siitä Anneli varauksettomat kiitokset… ”Ne on niin äidin poikia”… Eivät näemmä meinanneet ollenkaan lopettaa. ;-))
”Jambalaya”
nostatti pienen kisailun…
Toinen
setti aloitettiin kappaleilla järjestyksessään ”kuolleet lehdet”, ”niin paljon
kuuluu rakkauteen”, ”villi varsa”, “la isla bonita” sekä vanha tuttu ”jambalaya”…
ja tämä viimeksi mainittu "jambalaya" vedettiinkin oikein kunnolla. Siinä oli Annelillakin aivan ihmettä
kerrakseen, täh, mitä nyt tapahtuu… välisooloina kuulimme Jarkon makeet pianon saundit,
ja Mikon kitara soolot vielä päälle… Jarkko veti vielä pianosta pikkaisen lisää, näyttäen sitten kädellään Mikon suuntaan... nyt on sinun vuorosi, pistähän poika paremmaks… ja Mikohan pisti entistä kovempaa, kielet vaan valittii… ja
Jarkko pianon ääressä jälleen vastasi, jne... Pikku kisa ja hienoa revitystä malliin
Recados! :-))
Aivan varauksettomasti voi sanoa että kyllä Annelilla on osaava bändi. Taitoa ja soittamisen riemua Recados- bändillä piisaa vaikka muille jakaa. Kaiken kaikkiaan hieno yhdistelmä Anneli & Recados!
Kuulimme näiden lisäksi kappaleet, kautta aikain toisena esityksenä Annelilta ja Recados yhtyeeltä ”koivukuja”
sekä hienot kappaleet ”nousevan auringon talo” ja ”luotu lähtemään”…
”tahdon sulle aina höpötellä”…
Tätä me olimme odottaneet, että koska… Armin Dannyn duettoa ”tahdon olla sulle hellä”…
siinä on aina jotain hauskaa ja kaikenmaailman hauskoja pikku ylläreitä! Vaikkapa tuo Dannyn antama pikkulahja Armille, jne. Oma lukunsa on tietysti myös nuo laulun sanat jotka keksitään tuosta vaan, oitis lennosta… kuten vaikka ”tahdon sulle aina höpötelä”, tai jotain muuta pientä hauskaa, ettei Tapsukka tahdo aina mukana edes pysyä, mites se menikään? ;-))
”Armi on likoista
parhain”…
Tällä
kertaa ei Danny antanut Armille sitä tuolla Kuopiossa jo Armin laulussaan ”valittamaa” ainaista suklaa patukkaa, "eikö sulla muuta ole", tyyliin, vaan kaunisti taitetun valkean paperikukkasen. Kappaleen jälkeen Armi
aukaisi kukkasen… ”tällähän on vaikka mitä, tarroja ja… voi kirjoitettuna, Armi on
likoista parhain”… Voi että miten oli kauniisti kirjoitettu!.. ”Ihanaa,
hihkaisi meidän Armi kukkasen tekstin luettuaan… jatkaen kuin vastaten Dannylle, kehaisten samalla urkuriaan: ”Heti ottaisin jos saisin”… niinpä niin, Dannyn s-harmi
puree! ;-))
Keikkaa
jatkettiin tämän jälkeen kappaleella ”ihoissa on virtaa”, hymm… vaikka Anneli meinas jo esittää toistamiseen keikan alkupuolella tulleen ”liian pitkä matka
kotiin”... Pojat kerkes kuitenkin hätiin, ei nyt… jaahas, jaahas mitä minä jo mainitsin,
Dannyn s-harmi taitaa purra, että vääriä kappaleita! ;-)) Sitä vähän samaa Anneli itsekkin ihmetteli, että kovin oli näköjään sekaisin tuosta Dannyn antamasta kukkasesta. ;))
Setin
päätteeksi kuultiin vielä kappaleet ”great bals of fire” ja ”saappaat” sekä encore
kappaleina ”ne na na na” ja ”Kolme Cowboyta”… Iloista meininkiä
koko keikan täydeltä, kyl’ me jälleen tykättiin!
 |
| Multian mökki perjantai-illan hämyssä! |
Se
tekee hyvää näin kaupunkilaispojan ja miksei myös jälkikasvu tytön verestää
vanhaa maalaistaustaa, kaikkine luonnon ihmeineen päivineen, vaikka meikäläinen osan toimeentulostaan luontomuseosta saakin! Oppiihan sitä tuossa aina jotain uutta kaikenmaailman pistiäisen toukista ja muista pikkuötököistä, ja vaikkapa niiden
loisista jne...
Söpöjä ovat tietysti nuo lakkaamatta rantaa edestakaisin uiskentelevat ”pullasorsat” ja telkänpojat… Tietojen kartunnassa Google auttaa jos ja kun pitää jotain nippelitietoa tietoa hakea, sieltä sitä löytyy vaikka millä mitalla!
 |
| Jos ei tällä takassa kypsenetyllä aterialla yhtä keikka-iltaa selvitä no johan nyt... |
Tapsukka
kiittää, tak tak! :-))
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti