22.6.2013 - ANNELI - Hiekkarannan lava, Virrat

tapsukka.kuvat.fi

Suomen kaunis suvi…

Mitä ois meidän kaikkien himo keikkaajien, Tapsukka mukaan luettuna juhannus ilman paria tai jopa kolmea kesälava keikkaa? No kait se olis jotenkuten mahdollista, mutta mutta oikeesti eihän sitä osaa kotona juhannuksena olla! Kerkeehän kotona maleksia muutoinkin talvet pitkät.

Ennen kaikkea, juhannuksen ajassa kiehtoo Suomen kaunis valoisa suvi, kesälava kauniin järven rannalla, olla tuttujen kivojen ihmisten seurassa jne… sekä vielä Tapsukan kohdalla kaiken tuon lisäksi suosikkityttöni Anneli häärii kesäisellä keikkalavalla, niin mikäpä on siinä meikäläisen ollessa, ja viettää hienoa juhannusta keskikesän juhlaa! Tuota juhannusajan hienoa tunnetta ei muutoin tiedä, se pitää itse kokea! :-))

Juhanustanssit: Yle Areena - Anneli Mattila & Recados

Tätä tämänkertaista keikka tarinaa laatiessa aluksi kokeilin kuunnella Yle Areenasta tulevaa eilistä juhannusaaton keikka Käenkoskelta… vähän aikaa kuuntelin ohjelmaa, mutta eihän siitä kirjoittamisesta samaan aikaa mitään tullut… siinä rupesi kuin väkisin fiilisteelmään kuulokeista tulevaa keikkaa, ja kirjoituksesta ei tullut mitään! 

Kuunnella nyt edellistä keikkaa ja samalla raapustella tarinaa eilisestä keikasta... ei vain kunnolla onnistunut, joten fiilistellään tuota keikkaa vähän tuonnempana. Sohvalle selälleen, kuulokkeet korviin ja nupit kaakkoon… johan irtoo! :-))

Omana kommenttina vois kertoo että lavalla on aivan huima paketti... taitoo ja näköö piisaa vaikka muille jakaa, onnistuu kaikenlainen meno laidasta laitaan. Tulkaa vaikka livenä kattoo, se etsii vertaistaan! :-))

  

Anneli jo kuudetta kertaa…

Juhannusajan keikkoja jatkettiin edellisillan Parkanon jälkeen eilen juhannuksena Viroilla Hiekkarannan lavalla. Tanssikansaa oli rientänyt paikalle tänäänkin sankoin joukoin. 

Annelin keikkojen osalta eilinen Hiekkarannan juhannuskeikka oli järjestyksessään jo kuudes, ja Tapsukka aina tietysti paikalla. Joten Annelin osalta Hiekkarannan keikkatahti on ollut pari kertaa kesässä…

Eilen Annelin ja Recados – yhtyeensä lisäksi kuultiin tanssiorkestereita mainioita Sinitaivasta sekä Hurmaa… oli kiva nähdä heitäkin sitten vähään aikaan ja heittää kivaa juttua keikan päätteeksi, terveisii vaan heille! :-))

Kaunista sinikuvioista…

Anneli kirmasi lavalle kello kymmenen aikoihin. Aattoillan valkea "keijukaisasu" oli vaihtunut täksi illaksi kauniiseen sikuvioiseen näppärään mekkoon... taskussa ja vähän muissakin löytyy! 

Kello kymmenen aloitusaika on varsin sopiva vaikka toisaalta Annelin kuten muidenkin osalta settien väli vierähti puoleentoista tuntiin kolmen orkesterin ollessa mukana ja vuorotellen esiintyessä. Oikeastaan en oikein ymmärrä miksi pitää olla kolme orkesteria samalla keikalla, luulis kahden piisaavan… mutta ei siitä tässä sen enempää?

”Sellainen koivu jota en ole kaatanut”…

Anneli, Anneli, Anneli… näillä kivoilla Annelille suunnatulla tarvetulo toivotuksilla aloitettiin jälleen illan keikka. Eka kappaleena tuli tutusti vanha kunnon ”suojaan”, joka sai tällä kertaa parikseen kappaleen ”tanssin päivät, tanssin yöt”… Seuraavaksi kuultiin rempseät ”planeetat kohdallaan” sekä ”jambalaya”. Tuli valssien vuoro, Anneli esitteli ensimmäisen valssinsa ”rantakoivun alla”. Kun kerta rantakoivusta oli kyse, jatkoi Anneli edelleen. ”Sellainen rantakoivu jota en ole kaatanut”. Viitaten tuolla jokunen aika sitten pihapiirissään kaataneita rantakoivuja. Tietojeni mukaan kait sinne jokunen koivu vielä jäi jonka alla kelpaa… ;-))

Eka setillä kuulimme vielä muun muassa kappaleet ”kolpakot”, ”autotyttö”, ”besame mucho”, ”seitsemäs taivas” äidille laulu ”that's all right (Mama), - kaikki hyvin äiti” sekä ”blue suede shoes”…

Anneli toiselle setille…

Annelin ekasetin jälkeen lavalle saapuneen Hurman sekä Sinitaivaan toisen osuuden jälkeen Anneli pääsi takaisin lavalle. Maininnan arvoinen on ilman muuta tuo Sinitaivaan viimeinen encore kappale, nimeäen kyllä nyt muista, mutta kuitenkin... ja varsinkin kappaleen lopetus joka päätyi varsin huimaan menoon, huimine rumpu - ja kitara sooloineen… kapulat sen kun vain sinkoilivat… se oli hyvä! 

Edit: Kiitos Jarkon tää kyseinen Sinitaivaan kappale oli Totoa - child's anthem: Child's Anthem 

Annelin toinen setti aloitettiin kauniilla ikivihreällä kappaleella ”kuolleet lehdet, les feuilles mortes” – alkuperäiseltä Ranskalaiselta nimeltään… lisäksi toisen setin kappaleisiin kuului muun muassa kappaleet ”niin paljon kuuluu rakkauteen”, ”villi varsa”, “la isla bonita”, iskälle esitetty ”nousevan auringon talo” sekä ”luotu lähtemään”…

”Neljä cowboyta ratsastaa”… ;-))

Annelin osalta toisen setin päätti aina vain yhtä makeelta kuulostanut kappale ”liian pitkä matka kotiin”. Anneli taputettiin raikuvin abioodein vielä kerran lavalle. Ekana encore kappalena kuulimme rokkia sieltä parhaasta päästä ”great bals of fire”.  Anneli esitteli toisen ja samalla illan viimeisen kappaleensa, katsellen samalla meihin sinä lavan edustalla, meitähän oli siinä neljä reipasta ”cowboyta”, kyllä vain… Anneli: ”seuraavaksi, neljä cowboyta ratsastaa”. Tää kappale oli meille kaikille... ja Annelin hauska ilme kertoi aika paljon! Muutoin kappale oli omistettu Tapsukalle… "tää kappale on omistettu Tapsukalle", kiitos Anneli!

Sinitaivas vauhdissa!

Kotimatkalle…

Kotimatka sujui tällä kertaa mainion kitaristimme Mikko Tirrosen kanssa… ja voikun meillä sitä asiaa piisasi vaikka kuinka. Ja kenties yllätys ylätys että pääosa meni kaikenmaailman urheilujutujen parissa… urheilumiehiä, urheilumiehiä. Kiitos matkaseurasta, palaillaan joskus toiste!

Tapsukka kiittää :-))

21.6.2013 - ANNELI - Käenkosken lava, Parkano

tapsukka.kuvat.fi

Keikka kuultavissa:  YLE-Areena

Radio Suomen live- tansseihin…

Juhannusaatto aamu alkoi kodaltani vauhdikkaalla valokuvien näpräämisellä. Olin jo aiemmin viikolla tulostanut Annelin keikkakuvia ison pinon, jotain vähän reilut satakunta kuvaa, aina suurikokoisista A4 – kuvista pikkaisen pienempiin. Kuvat oli tarkoitus saada illaksi lähtökuntoon sekä Annelille vietäväksi. … Sain kuvat nippa nappa kiinnitettyä sivuille Annelille vietäväksi, ja samalla täydentämään hänen suurta usean albumin käsittävää kuvakokoelmaa… :-))

Keikkatunnelmaan heti alkuillasta…

Lähtöni aikoihin vähän ennen ilta kuutta Radio Suomen lähetys käväisi tuolloi jo noin vartin ajaksi Käenkoskella. Silloin kuulimme Annelilta pienen haastattelun pätkäkän, kello kuuden lipun nostot sekä Annelin ja Recados yhtyeen pari pikaisesti ”terassilta” vedettyä kappaletta. Kappaleina ”niin paljon kuuluu rakkauteen” sekä ”seitsemäs taivas”…

Rennot alku haastattelut…

Hetken ennen Anneli keikan ja suoran live -lähetyksen alkua Radio Suomen musiikkipäällikkö Jorma Hietamäki, vai mikä se oikea titteli lienee? Mutta yhtä kaikki hän asteli ensimäiseksi lavalle… mutta onneks hän kerkes vähän varoitella paikalle kertynyttä yleisöä, jotenkin tähän tyyliin, ”mää en ole sitten Anneli Mattila, elkää vain suotta säikähtäkö… hän tulee kyllä kohta”! ;-))

Kohta Anneli saapui lavalle asettuen Hietamäen vieren. Lähetys alkoi pienellä Annelin haastattelulla. Aluksi ennen kysymyksiään Hietamäki heitti pientä läppää lähes sukunimi kaimastaan Heikistä, Heikki Hietamiehestä… ”jos olisin nyt Heikki, kertoisin että, tässähän on niin kiva paikka, että taidankin viettää tässä koko illan”. Juuri näin olisi saattanut käydä, ja olisikin, jos ja kun muistelee noita Heikin vanhoja haastatteluja taannoisilta Tangomarkkinoilta…

"En esitä"...

Varsinaiset Annelin haastattelut Hietamäki aloitti tivaamalla Annelilta yhtä sun toista, vaikka laulatko sitä , tai kenties tätä, ”mikä sun nimi on” jne. Kysellen useita Annelin omia kappaleita nimeltään… ja kas kummaa mikään noista kysellyistä kappaleista ei osunut kohdalleen… ”en esitä”, kuului jokaiseen vaihto-ehtoon reipas vastaus Annelilta! :-))

Tuttua hienoa meininkiä…

Kohta alkoi komppi tutusta ”suojaan” kappaleesta.  Annelin Recados – orkesteri lauloi rytmikkäästi kompin tahdissa Annelii, Annelii, Annelii, ja yleisö lähti heti lauluun mukaan, laulaen rytmillä samoin sanoin Annelii, Annelii… 

Pienen hetken päästä kappale ”suojaan” pääsi kunnolla vahtiin. Se sai parikseen niin ikää  varsin tutun kappaleen Annelin eka levyltä ”tanssin päivät, tanssin yöt”…

”Kun on alkuun päästy niin antaa mennä vaan”, tään vanhan tutun laulun sanoja lainatakseni, eli tässä tapauksessa, kun on alkuun päästy, ei Annelista huomannut että illan keikka menee suoraan Radioon, ja siitä aina Yle – Areenan kautta koko maailmalle… Anneli ei näemmä vähästä hätkähdä, Anneli on ammattilainen! :-))

Valssit kuuluu kesään…

Eka setillä kuulimme lisäksi muun muassa kappaleet ”planeetat kohdallaan” sekä ”jambalaya”. Ja edelleen Annelin sanoja lainatakseni, ”valssit jos mikä sopii juhannukseen, ja ennen kaikkea kappale… rantakoivun alla”, niinpä niin! Kappaleensa jälkeen Anneli kertoili omista touhuistaan, muun muassa oman pihansa rantakoivujen kaadoista, ei vähemällä kuin moottorisahalla, aina tuohon sahaansa kompastumiseen pihansa ruohonleikkuussa saakka jne… Ei Anneli ainakaan työtä näy pelkäävän! :-))

Tapsukka kerkes kaiken kuvaamisen muistiinpanojen keskellä toimia Annelin valkean "keijukaismekon" korjaajana... kyllä vain, mekon korjaajana toimittiin. No sehän ei vaatinut kuin avaimenperänä toimineen Sveitsi-minilinkkarin osalta siinä olleen mutta tehokkaan mini saksien käyttöä. Naks, naks ja pienet ylimääräiset siima/ langanpätkät oli hoidettu vaudissa kesken Annelin piisitulkinnan.. yhteispelillä se homma hoituu, vaikka mekon korjaus!;-))

Eka setillä kuulimme vielä lisäksi kappaleet kuten, ”kaikki hyvin äiti, that's all right (Mama)”, ”blue suede shoes”, ”tahdo tietää en” sekä ”became mucho”. Kun kerta kesälavalla ollaan, kuuluu noiden valssien lisäksi näille kesälavoille ilman muuta oikein kunnon humpat, kuten tänäänkin. Ekana humppana ”kaksi kolpakkoa” ja parikseen se sai kappaleen ”autotyttö… son minä”, jatkoi Anneli topakasti "autotyttö" nimen perään! ;-)) Humpat päätti samalla Anneli eka setin… tai oikeesti vielä ennätettiin vetäistä "seitsemäs taivas". Anneli: ”nyt pidetään pieni preikki, - mennään radio uutisiin... oikesti mennään radio uutisiin…

”Ei todellakaan”…

Pienen tauon ja Annelin mainitsemien uutisten jälkeen pääsimme jatkamaan aatto-illan radio -keikkaa. Kuten eka setillä aloitettiin toinen setti Hietamäen rennolla haastattelulla. "Sieltä saapuu viehättävä, tumma ääninen, tumma hiuksinen Anneli Mattilaa"... Tällä kertaa Hietamäki tivasi Annelilta muun muassa hänen vapaa-ajastaan, kysellen muun muassa tuntemuksia juhannusaaton vietosta, ja harmittaako että näin aattona joutuu työn tekoon? Kun Annelista on kyse, ei kait tuosta ole kahta sanaa, ”ei todellakaan!”

”Joopa joo… kenestä kertoo?”…

Toinen melkein tunnin mittainen setti alkoi hienosti kauniilla kappaleella ”kuolleet lehdet”, wautsi vauu... sekä parinaan Annelin uutta ohjelmistoa olevan tunteita tihkuva ”niin paljon kuuluu rakkauteen”. Anneli kertoi seuraavaksi siirryttävän samban pariin… ”villi varsa”. Meillä on tässä yhteydessä ollut tapana pikkaisen kiusoitella Annelia, että siellä lavalla on mielestämme se oikee villi varsa! Anneli ei ole vielä meidän ehdotuksiimme lämmennyt, kuten ei tälläkään kertaa, vaan Anneli heitti takaisin, ”joopa joo… kenestä kertoo?” Parikseen ”villi varsa” sai eilen Madonnaa, “la isla bonita”…

Annelin sanoin, ”Waya Con Dios kehiin”…

Jatkossa kuulimme taitavalta Annelilta sekä jälleen mainiossa vedossa olevalta Recados – yhtyeeltä seuraavat kappaleet ekaksi pari Vaya Con Dios kappaletta ”don’t cry for louie”, sekä ”ne na na na”. Seuraavaksi kuultiin Annelin paikalla olevalle iskälle toiveena tullut kaunis ”nousevan auringon talo” parinaan kappale ”luotu lähtemään”, sekä niiden jälkeen myös toiveena kuultu ”liian pitkä matka kotiin”.

Mainiot ”Armi ja Danny”…

Anneli kääntyen ja samalla Jarkon puoleen astellen, ”hän tuuraa Dannya”, osoittaen kohta itseensä, ”ja minä olen Armi". Anneli jatkaen edelleen, ”juu olen oikeesti Armi, mutta elkää kertoko sitä kenellekään, en käytä sitä nimeä”, ja vallan makoisat naurut tuon äskeiksen päälle! ;-)) Tämä esittely tiesi tietysti seuraavaksi Armin ja Dannyn tuttua kappaletta ”tahdon olla sulle hellä, pitää sua kun kukkaa kämmenellä”… Varsin riemukas esitys jälleen ”Dannylta ja Armilta" kivoja omia sanoituksia, geisha -suklaapatukat jne. Kappaleen aikaan Danny jällen yllätti laulaja kaverinsa Armin, ei muulla kuin nätillä sydämen muotoisella geisha -suklaa rasialla. Voi sitä Dannya! ;-))

Settiä jatkettiin kappaleella "these buuts are made for walking, - saappaat ampuu lujaa”, jonka jälkeen Anneli suoritti uuden Recados orkesterinsa esittelyn, ”Bassossa Tapio Leppänen… uruissa mun kaveri Danny Jarkko Lähti… hups, Annelilta tietysti hyvät naurut, ei nyt sentään… ei Lähti kuin tietysti Lahti, et sinä mihinkään ole lähteny! ;-))

Seuraavana ja setin päättävänä kappaleena kuulimme mainion ”great bals of fire”… hieno setti jälleen, kyllä kelpas eetteriin ja koko maailmalle lähettää! :-))

Anneli lauloi Tapsukalle… :-))

Anneli taputeltiin jälleen lavalle, kahden kappaleen ajaksi, jonka suora lähetysaika juuri ja juuri salli. Anneli: "toivottiin, kolme cowboyta, mutta mennään nyt ihoissa on virtaa... vaikka näkyyhän tuossa kolme cowboyta edessä olevan", Anneli jatkoi edelleen, hymyssä suin. Olin jokunen aika sitten toivonut Annelilta jo aiemmin häneltä pari kolme kertaa kuulemani Jukka Karjalaisen kivaa kappaletta ”kolme cowboyta”, Annelin näyttäessä toiveeseeni peukkua…

Onneksi toiveeni toteutui, ja ennätti vielä lähes kokonaan lähetysajan puitteisiin. Anneli kertoi ja kyseli ennen toivomaani kappaletta. "Montako vuotta olen keikoilla käynyt... ja että harvoin olen pyydellyt mitään toivekaoppaleita, joten nyt on pakko tuo Tapsukan toive toteuttaa... tämä kappale on omistettu Tapsukalle, kolme cowboyta... ratsastaa... hevosillaan”… Wautsi vauu, tähän kappaleeseen oli hieno lopettaa tämä ikimuistoinen juhannusaaton keikka hienolta Käenkosken lavalta… :-))

Kotimatkalla... Keuruulla kiva ylläri... 

Kotimatkalle oli hienoo muistella illan hienoa keikkaa, meillä oli todella mahdottoman kivaa kivassa seurassa. Kiitos kaikille! Kotimatkalla iski jossakin vaiheessa nälän tunne... tulin siinä miettineeksi mitähän sitä ostais Keljonkankaan Apsilta, vai jäikö jääkaappiin jotain sopivaa yösyömistä. Mielessä kävi lihis ja jotain sopivaa sinne väliin. Mutta mainio yllä odotti Keuruulla, paikallinen Apsi piti, yllätys yllätys baaria auki yötä myöten, kaiketi näin juhannukasen kunniaksi? Apsin kolmioleipä maistui makoisalta, kahvin kera. Normaalisti paikka sulkee ovensa jo puoliltaöin klo 24.00...  

Kiitos ihanainen Anneli, palaamme jälleen: Tapsukka :-))        

14.6.2013 - ANNELI - Esakallion lava, Somero

tapsukka.kuvat.fi

Lähes vuorokausi reissussa…

Eilinen reissun täyteinen perjantai alkoi kohdaltani jo aamu puoliseitsemältä työmatkalle Tampereelle. Tampereella tutustuimme muun muassa pariin kolmeen työhöni liittyvään kohteeseen. Matka oli kaikin puolin antoisa ja kiva… tässä yhteydessä, kiitos Hennalle  kivasta matkaseurasta! :-))

Melkeimpä samalta istumalta matkasin keikkaystävieni Tarjan, Martin ja Tarmon matkassa Someroon Esakallion lavalle. Olimme perillä joskus puoli yhdeksän nurkilla… illan keikka oli jälleen varsin mainio. Kaiken kaikkiaan perjantaipäivän reissuhini "tuhrautui" lähes vuorokausi, kun kotona kaikan jälkeen olin vasta aamu neljältä!

Esakallion lava…

Esakallion lava on tilava ja kaikin puolin asiallinen, niin esiintymislavan kuin tanssitilan suhteen. Tilaa löytyy joka suuntaan kiitettävästi. Lisäksi Esakalliosta löytyy erillinen tila karaoke laulajille…

Vanha kunnon Kake…

Annelin esiintyjäparina oli vanha tuttu piisinikkari Kake Randelin. Kake veti oman osuutensa vauhdilla ja kovalla kokemuksellaan, suuren tyttöfani - joukon ”kiljuessa” lavan edustalla... siitä jos jostain löytyi tunnelmaa kerrakseen. Hyvä Kake, ja tytöt! :-)) Annelin puolestaan oli määrä astella lauteille varttia vaille kymmenen…

Anneli, Anneli, Anneli...

Annelin uusi mainio tausta – orkesteri Recados aloitti soittamaan tuttuja ”suojaan” – kappaleen säveliä, laulaen samalla neliäänisesti rytmikkäästi ”Anneli, Anneli, Anneli"… samalla Annelin saapuessa melkeimpä yllättynein ilmein lavalle… tuo Annelin uudenlainen sisään tulo lauluineen oli näppärä veto Recadosin pojilta!

”Punaiset korkokengät”….

Keikkaa jatkettiin kappaleilla "liian pitkä matka kotiin" sekä "planeetat kohdallaan". Ei tainut nyt niitä oikeita planeettoja taivaalta näkyä, vaikka parhaansa Anneli varmaan yritti tiiraillessaan ylhällä olleita kirkkaita kohdevaloja... Näiden jälkeen saimme Martin kanssa oman yhteisen, ja Annelilta meille osoitetun kappaleen ”jambalaya”. Kiitos Anneli! :-))

Anneli: ”Seuraava kappale ei kat sen suurempia esittelyä kaipaa… se alkaa vihellyksellä”. Kappale oli arvatenkin maestro Erik Lindströmin aikoinaan säveltämä ”Ranskalaiset korot”. Kappaleen taustasta ja syntyhistoriasta vois kertoo että Erik Lindström sävelsi kyseisen kappaleen aikoinaan vaimolle Pariisista tuomiensa punaisten korkokenkien innoittamana… siis siitä ”ranskalaiset korot!” Voi että sentään kylläpä ”Ranskalaiset korot” kuulosti hienolta oman suosikkimme Annelin kauniina tulkintana!..

Kyllä vain kelpaa...

Eka setillä kuulimme vielä lisäksi muun muassa kappaleet ”kuolleet lehdet”, ”villi varsa”, “la isla bonita”, ”tahdo tietää en”, ”besame mucho” sekä setin päättäneet vauhdikkaat rokki – kappaleet ”blue suede shoes, siniset mokkakengät” sekä upeasti moniäänisesti tulkittu ”that's all right (Mama)”… Kyllä vain kelpaa. Saimme kuultavaksi eka setillä useita toinen toistaan upeimpia kappale tulkintoja!! :-))

Meille himo keikkaajille on kokolailla helppo havaita Annelin ja orkesterinta panostaminen esitettäviin kappaleisiinsa, - kappaleiden aloituksiin, lopetuksiin ja monoäänisiin stemmalaulantoihin jne… Hyvä!

"Tahdon sulle halinallen mä antaa"... :-))

"Tahdon sulle halinallen mä antaa"...

Toinen setti aloitettiin tyylikkäästi tutulla ”nousevan auringon talon” sävelillä. Kappale sai parikseen Topi Sorsakosken kappaleen ”luotu lähtemään”. Näiden perään kuulimme kappaleen ”tahdo tietää en”.

Seuraavana saimme kuultavaksi kappaleen ”tahdon olla sulle hyvin hellä”, Annelin ja Jarkon tyylikkäänä duettolauluna. Tutun sanoituksen lisäksi, ja välistä Jarkon muovaamien sanojen mukaan... katsoen samalla Anneliin… ”tahdon sulle halinallen mä antaa”... näin juuri, näiden omien sanojensa myötä Jarkko ojensi toden totta Annelille pienen hallinallen, ja sekös kansaa hauskutti!;-))

Makeet pianon pimputukset…

Keikkaa jatkettiin kappaleella ”ihoissa on virtaa”. Jonka jälkeen siirryttiin valssien pariin ”ilta Skanssissa” sekä parinaan kuultu kesäinen ja näin juhannuksen alle varsin sopiva ”rantakoivun alla”. Valsseissa pisti Tapsukan korvaan jälleen noi Jarkon makeet pianon pimputukset, niistä mie kyllä tykkään! :-))

”kun mulle vuorten tuuli soi…

Olen jo aiemmin kehaissut Annelin taustalla olevaa Recados orkesteria… Ja sitä on edelleen syytä jatkaa eilisen perusteella. - Seuraavana saimme kuultavaksi kappaleen ”niin paljon kuuluu rakkauteen”, alkuperäiseltä nimeltään "love is a many-splendrored thing”… ja huh huh, jälleen kerran, kun Anneli ja orkesteri laittoi parastaan, vaikkapa kohdasta... ”kun mulle vuorten tuuli soi”, - niin siinä ei voinut kuin kuunnella ja ihmetellä haltioissaan, niin kauniilta se kuulosti! :-))

Ja vielä lisää…

Ja vielä lisää. ”Kolme cowboyta”, se jäänyt tuosta edellisestä Pekkaa pahemmaksi, eli tosi mageelta meininkiä. Kun katsoo tuota samaista kohtaa omasta lunttilappuani, sieltä löytyy yksinkertaisesti vaan ”makee”! Sitten siirryttiin Vaya Con Dios sävelmin ”don’t cry for louie” sekä ”ne na na na”. Setin päätteeksi kuulimme oiken kunnon rokit ”great bals of fire” sekä Anneli omalta levyltä ”hullu yö”… Anneli poistui lavalta, hymyillen ja pari kertaa taakse vilkaisten...

Recados alkoi soittamaan introa vanhasta tulusta kappaleesta ”liian pitkä matka kotiin”. Tämä oli jälleen hauska veto uudelta orkesterilta, rytmittää ja luoda lisää tunnelmaa antamiimme abioodeihin… kohta Anneli saapuikin lavalle reippain askelin… ”kiitoos”! Encorena saimme Annelilta tällä kertaa kuultavaksi kappaleet, uuden levynsä kappale ”seitsemäs taivas” sekä kuin vastapainoksi kappale hänen ensimmäiseltä levyltä ”mikä sun nimi on”…

Kake ja fani -tytöt! :-))

Hieno hauska keikka jälleen kerran… aattona tavataan! :-))

Tapsukka kiittää!

8.6.2013 - ANNELI - Kukonhiekka, Saarijärvi

tapsukka.kuvat.fi

Kukonhiekkaan…

Kännykkä kalenteriin oli eiliselle merkattu, A – Kukonhiekka, ja hymynaama perään! Se tarkoittaa yksinkertaisesti että Tapsukka suuntaa illansuussa suosikkinsa Annelin keikalle Saarijärven Kukonhiekkaan... ilta koitti ja eikun matkaan, pari keikkaystävääni mukaan matkan varrelta ja suunta kohti Saarijärveä sekä viihtyisää Kukonhiekan lavaa…

800 keikkaa mittarissa...

Olen useamman kerran varmaan jo maininnut näissä tarinoissa, että minulla on ollut tapana jo tuolta 90 -luvun puolivälistä merkata kaikki keikat tarkoin muistiin, niin paikat kuin artistit. Eilinen Kukonhiekan keikka oli meikäläisellä Annelin - "keikkaprinsessan" osalta järjestyksessään jo yhdeksäs. Jos katsoo keikkojani kaiken kaikkiaan joihin olen lähtenyt jonkin tietyn solistin tai orkesterin vuoksi, tuli eilen kokonais keikka määräksi tasan kahdeksansataa keikkaa. Joten aika useasti on reissun päälle lähdetty. Siis jonkinlainen juhlakeikka tiedossa! :-))

V.I.P on jatkossa Recados…

Eilen julkistettiin kaikelle kansalle Annelin uuden orkesterin nimi. Orkesteri sai nimekseen Recados. Se on kuulemma jotain Italiaa, ja merkkaa jotain… no sitä en tarkkaan ottaen kyllä tiedä, kait sekin selviää aikanaan. Mutta joka tapauksessa tuo eilinen Kukonhiekan keikka oli virallisesti Annelin ja Recadosin eka keikka… toisinsanoen illalla vietettiin samalla Recadosin harjakaisia. Tuosta orkesterista vähän vielä. Orkesterin soittajat ovat saaneet kaikilta kuulijoilta varauksettoman kiitoksen taidoistaan, joten tästä on hyvä jatkaa. :-))

Erilaista ohjelmistoa…

Annelin esiintyjä aisaparina oli Kalle Kaaja orkestereineen. Anneli vuoro oli astella lavalle vartin yli kymmenen. Monen tutun Anneli – kappaleen lisäksi eilen kuulimme joitain harvemmin, kerran tai pari esitettyjä kappaleita. Noista uusista kappaleista voisi mainita vaikkapa Jukka Karjalaisen mainion ”kolme cowboyta”…

"Kolme cowboyta"

”Kolme cowboyta ratsastaa
hevosillaan kaupungista pois.
Kaksi miehistä hymyilee,
mutta kolmanella on kyynel silmässä.

Hän ei oo oikea cowboy,
niin ystävänsä hälle sanoivat.
Hän ei oo oikea cowboy,
jos naista ei voi saada mielestään.

Kolme cowboyta leiriytyy
hopeisen kuun loisteessa.
Kaksi miehistä unen saa,
mutta kolmas ei voi silmiään ummistaa.

Kolme cowboyta ruokailee
leirinuotion lämmössä.
Kaksi miestä röyhtäilee,
mutta kolmas-hän ei syönyt palaakaan.

Kolme cowboyta ratsastaa
suuren tien risteykseen.
Kaksi lähtee eteenpäin,
mutta kolmas miehistä kääntyy takaisin”.

Kappale oli aivan huima esitys Annelilta ja uudelta Recados orkesterilta, wautsi vau. Eihän tuo mikään ihme kun tuntee Annelin vahvan äänen ja poikain soitto taidot! Ja jos on tarvis Recados pystyy vetämään stemmoja jopa neliäänisesti. Joka jepellä on mikki edessään!:-))

Tuossa lavan reunalla "kolme cowboyta" kappaleen aikaan puheltiin olisikohan meistä cowboyksi… jaahas, tuon yllä olevan laulun pätkän sanojen mukaan, no jokainen voi itse päätellä? ;-))))))

”Tahdon olla sulle hellä”…

Uutena kappaleena voidaan pitää myös paria seuraavaa kappaletta. Ekana Annelin ja orkesterin mainion kiipparistin Jarkko Lahden duettoa hauskasti esittämä ”tahdon olla sulle hellä”, tuo Dannyn ja Armin aikoinaan tutuksi tekemä kappale. Ei paha! … ”tahdon sulle olla hyvin hellä silloin onni oisi ihmisellä kaiken kun hän saa ja kaiken myöskin antaa”... kuin noiden laulun sanojen vakuudeksi Jarkko ojensi Annelille suklaa patukan… elikkä ”ja kaiken myöskin antaa”, vaikka suklaa patukan ;-))

Toisena "uutena" kappaleena kaunis ”niin paljon kuuluu rakkauteen”. Noita kuunnellessa me ainakin nautimme täysin rinnoin, ja Annelia ja orkesterin poikia katsoessa, hekin nauttivat, kyllä esiintyminen on kivaa!

Huimaa menoa sekä kaunista tulkintaa…

Noiden yllä mainittujen kappaleiden lisäksi voisi illan ohjelmistosta mainita muun muassa seuraavat tutut kappaleet, vauhdikkaat, ”hullu yö” sekä ”saappaat”. Hienoon tunnelmaan pääsimme kappaleissa ”nousevan auringon talo”, sekä mikseipä jo tuossa aiemmin mainitussa kappaleessa ”niin paljon kuuluu rakkauteen”, wauu... :-))

Tuohon keikkatekstin loppuun voisi vielä lisätä keikkaystäväni sanat keikan jälkeen… ”oli hauska keikka”., -juu niin oli! 

Tapsukka kiittää Annelia upeesta keikasta, jälleen kerran!

t: Tapsukka :-))


......................................................................................................................................

Jotain aivan sairasta ja järjetöntä...

Harmi että tälläistä joutuu näemmä kirjoittelemaan täällä blogi -päiväkirjassa, näiden hienojen keikkojen lomaan. Eli ei niin hyvää ettei myös pahaa jopa aivan sairasta ja järjetöntä. Siitä ei tässä yhteydessä tämän enempää kuin että kyseinen asia on mennyt Poliisin tutkintaan. Mutta palaillaan jälleen. Me ollaan kunnossa, ei mitään sellaista, nou hätä sen puolesta! :-((