21.6.2013 - ANNELI - Käenkosken lava, Parkano

tapsukka.kuvat.fi

Keikka kuultavissa:  YLE-Areena

Radio Suomen live- tansseihin…

Juhannusaatto aamu alkoi kodaltani vauhdikkaalla valokuvien näpräämisellä. Olin jo aiemmin viikolla tulostanut Annelin keikkakuvia ison pinon, jotain vähän reilut satakunta kuvaa, aina suurikokoisista A4 – kuvista pikkaisen pienempiin. Kuvat oli tarkoitus saada illaksi lähtökuntoon sekä Annelille vietäväksi. … Sain kuvat nippa nappa kiinnitettyä sivuille Annelille vietäväksi, ja samalla täydentämään hänen suurta usean albumin käsittävää kuvakokoelmaa… :-))

Keikkatunnelmaan heti alkuillasta…

Lähtöni aikoihin vähän ennen ilta kuutta Radio Suomen lähetys käväisi tuolloi jo noin vartin ajaksi Käenkoskella. Silloin kuulimme Annelilta pienen haastattelun pätkäkän, kello kuuden lipun nostot sekä Annelin ja Recados yhtyeen pari pikaisesti ”terassilta” vedettyä kappaletta. Kappaleina ”niin paljon kuuluu rakkauteen” sekä ”seitsemäs taivas”…

Rennot alku haastattelut…

Hetken ennen Anneli keikan ja suoran live -lähetyksen alkua Radio Suomen musiikkipäällikkö Jorma Hietamäki, vai mikä se oikea titteli lienee? Mutta yhtä kaikki hän asteli ensimäiseksi lavalle… mutta onneks hän kerkes vähän varoitella paikalle kertynyttä yleisöä, jotenkin tähän tyyliin, ”mää en ole sitten Anneli Mattila, elkää vain suotta säikähtäkö… hän tulee kyllä kohta”! ;-))

Kohta Anneli saapui lavalle asettuen Hietamäen vieren. Lähetys alkoi pienellä Annelin haastattelulla. Aluksi ennen kysymyksiään Hietamäki heitti pientä läppää lähes sukunimi kaimastaan Heikistä, Heikki Hietamiehestä… ”jos olisin nyt Heikki, kertoisin että, tässähän on niin kiva paikka, että taidankin viettää tässä koko illan”. Juuri näin olisi saattanut käydä, ja olisikin, jos ja kun muistelee noita Heikin vanhoja haastatteluja taannoisilta Tangomarkkinoilta…

"En esitä"...

Varsinaiset Annelin haastattelut Hietamäki aloitti tivaamalla Annelilta yhtä sun toista, vaikka laulatko sitä , tai kenties tätä, ”mikä sun nimi on” jne. Kysellen useita Annelin omia kappaleita nimeltään… ja kas kummaa mikään noista kysellyistä kappaleista ei osunut kohdalleen… ”en esitä”, kuului jokaiseen vaihto-ehtoon reipas vastaus Annelilta! :-))

Tuttua hienoa meininkiä…

Kohta alkoi komppi tutusta ”suojaan” kappaleesta.  Annelin Recados – orkesteri lauloi rytmikkäästi kompin tahdissa Annelii, Annelii, Annelii, ja yleisö lähti heti lauluun mukaan, laulaen rytmillä samoin sanoin Annelii, Annelii… 

Pienen hetken päästä kappale ”suojaan” pääsi kunnolla vahtiin. Se sai parikseen niin ikää  varsin tutun kappaleen Annelin eka levyltä ”tanssin päivät, tanssin yöt”…

”Kun on alkuun päästy niin antaa mennä vaan”, tään vanhan tutun laulun sanoja lainatakseni, eli tässä tapauksessa, kun on alkuun päästy, ei Annelista huomannut että illan keikka menee suoraan Radioon, ja siitä aina Yle – Areenan kautta koko maailmalle… Anneli ei näemmä vähästä hätkähdä, Anneli on ammattilainen! :-))

Valssit kuuluu kesään…

Eka setillä kuulimme lisäksi muun muassa kappaleet ”planeetat kohdallaan” sekä ”jambalaya”. Ja edelleen Annelin sanoja lainatakseni, ”valssit jos mikä sopii juhannukseen, ja ennen kaikkea kappale… rantakoivun alla”, niinpä niin! Kappaleensa jälkeen Anneli kertoili omista touhuistaan, muun muassa oman pihansa rantakoivujen kaadoista, ei vähemällä kuin moottorisahalla, aina tuohon sahaansa kompastumiseen pihansa ruohonleikkuussa saakka jne… Ei Anneli ainakaan työtä näy pelkäävän! :-))

Tapsukka kerkes kaiken kuvaamisen muistiinpanojen keskellä toimia Annelin valkean "keijukaismekon" korjaajana... kyllä vain, mekon korjaajana toimittiin. No sehän ei vaatinut kuin avaimenperänä toimineen Sveitsi-minilinkkarin osalta siinä olleen mutta tehokkaan mini saksien käyttöä. Naks, naks ja pienet ylimääräiset siima/ langanpätkät oli hoidettu vaudissa kesken Annelin piisitulkinnan.. yhteispelillä se homma hoituu, vaikka mekon korjaus!;-))

Eka setillä kuulimme vielä lisäksi kappaleet kuten, ”kaikki hyvin äiti, that's all right (Mama)”, ”blue suede shoes”, ”tahdo tietää en” sekä ”became mucho”. Kun kerta kesälavalla ollaan, kuuluu noiden valssien lisäksi näille kesälavoille ilman muuta oikein kunnon humpat, kuten tänäänkin. Ekana humppana ”kaksi kolpakkoa” ja parikseen se sai kappaleen ”autotyttö… son minä”, jatkoi Anneli topakasti "autotyttö" nimen perään! ;-)) Humpat päätti samalla Anneli eka setin… tai oikeesti vielä ennätettiin vetäistä "seitsemäs taivas". Anneli: ”nyt pidetään pieni preikki, - mennään radio uutisiin... oikesti mennään radio uutisiin…

”Ei todellakaan”…

Pienen tauon ja Annelin mainitsemien uutisten jälkeen pääsimme jatkamaan aatto-illan radio -keikkaa. Kuten eka setillä aloitettiin toinen setti Hietamäen rennolla haastattelulla. "Sieltä saapuu viehättävä, tumma ääninen, tumma hiuksinen Anneli Mattilaa"... Tällä kertaa Hietamäki tivasi Annelilta muun muassa hänen vapaa-ajastaan, kysellen muun muassa tuntemuksia juhannusaaton vietosta, ja harmittaako että näin aattona joutuu työn tekoon? Kun Annelista on kyse, ei kait tuosta ole kahta sanaa, ”ei todellakaan!”

”Joopa joo… kenestä kertoo?”…

Toinen melkein tunnin mittainen setti alkoi hienosti kauniilla kappaleella ”kuolleet lehdet”, wautsi vauu... sekä parinaan Annelin uutta ohjelmistoa olevan tunteita tihkuva ”niin paljon kuuluu rakkauteen”. Anneli kertoi seuraavaksi siirryttävän samban pariin… ”villi varsa”. Meillä on tässä yhteydessä ollut tapana pikkaisen kiusoitella Annelia, että siellä lavalla on mielestämme se oikee villi varsa! Anneli ei ole vielä meidän ehdotuksiimme lämmennyt, kuten ei tälläkään kertaa, vaan Anneli heitti takaisin, ”joopa joo… kenestä kertoo?” Parikseen ”villi varsa” sai eilen Madonnaa, “la isla bonita”…

Annelin sanoin, ”Waya Con Dios kehiin”…

Jatkossa kuulimme taitavalta Annelilta sekä jälleen mainiossa vedossa olevalta Recados – yhtyeeltä seuraavat kappaleet ekaksi pari Vaya Con Dios kappaletta ”don’t cry for louie”, sekä ”ne na na na”. Seuraavaksi kuultiin Annelin paikalla olevalle iskälle toiveena tullut kaunis ”nousevan auringon talo” parinaan kappale ”luotu lähtemään”, sekä niiden jälkeen myös toiveena kuultu ”liian pitkä matka kotiin”.

Mainiot ”Armi ja Danny”…

Anneli kääntyen ja samalla Jarkon puoleen astellen, ”hän tuuraa Dannya”, osoittaen kohta itseensä, ”ja minä olen Armi". Anneli jatkaen edelleen, ”juu olen oikeesti Armi, mutta elkää kertoko sitä kenellekään, en käytä sitä nimeä”, ja vallan makoisat naurut tuon äskeiksen päälle! ;-)) Tämä esittely tiesi tietysti seuraavaksi Armin ja Dannyn tuttua kappaletta ”tahdon olla sulle hellä, pitää sua kun kukkaa kämmenellä”… Varsin riemukas esitys jälleen ”Dannylta ja Armilta" kivoja omia sanoituksia, geisha -suklaapatukat jne. Kappaleen aikaan Danny jällen yllätti laulaja kaverinsa Armin, ei muulla kuin nätillä sydämen muotoisella geisha -suklaa rasialla. Voi sitä Dannya! ;-))

Settiä jatkettiin kappaleella "these buuts are made for walking, - saappaat ampuu lujaa”, jonka jälkeen Anneli suoritti uuden Recados orkesterinsa esittelyn, ”Bassossa Tapio Leppänen… uruissa mun kaveri Danny Jarkko Lähti… hups, Annelilta tietysti hyvät naurut, ei nyt sentään… ei Lähti kuin tietysti Lahti, et sinä mihinkään ole lähteny! ;-))

Seuraavana ja setin päättävänä kappaleena kuulimme mainion ”great bals of fire”… hieno setti jälleen, kyllä kelpas eetteriin ja koko maailmalle lähettää! :-))

Anneli lauloi Tapsukalle… :-))

Anneli taputeltiin jälleen lavalle, kahden kappaleen ajaksi, jonka suora lähetysaika juuri ja juuri salli. Anneli: "toivottiin, kolme cowboyta, mutta mennään nyt ihoissa on virtaa... vaikka näkyyhän tuossa kolme cowboyta edessä olevan", Anneli jatkoi edelleen, hymyssä suin. Olin jokunen aika sitten toivonut Annelilta jo aiemmin häneltä pari kolme kertaa kuulemani Jukka Karjalaisen kivaa kappaletta ”kolme cowboyta”, Annelin näyttäessä toiveeseeni peukkua…

Onneksi toiveeni toteutui, ja ennätti vielä lähes kokonaan lähetysajan puitteisiin. Anneli kertoi ja kyseli ennen toivomaani kappaletta. "Montako vuotta olen keikoilla käynyt... ja että harvoin olen pyydellyt mitään toivekaoppaleita, joten nyt on pakko tuo Tapsukan toive toteuttaa... tämä kappale on omistettu Tapsukalle, kolme cowboyta... ratsastaa... hevosillaan”… Wautsi vauu, tähän kappaleeseen oli hieno lopettaa tämä ikimuistoinen juhannusaaton keikka hienolta Käenkosken lavalta… :-))

Kotimatkalla... Keuruulla kiva ylläri... 

Kotimatkalle oli hienoo muistella illan hienoa keikkaa, meillä oli todella mahdottoman kivaa kivassa seurassa. Kiitos kaikille! Kotimatkalla iski jossakin vaiheessa nälän tunne... tulin siinä miettineeksi mitähän sitä ostais Keljonkankaan Apsilta, vai jäikö jääkaappiin jotain sopivaa yösyömistä. Mielessä kävi lihis ja jotain sopivaa sinne väliin. Mutta mainio yllä odotti Keuruulla, paikallinen Apsi piti, yllätys yllätys baaria auki yötä myöten, kaiketi näin juhannukasen kunniaksi? Apsin kolmioleipä maistui makoisalta, kahvin kera. Normaalisti paikka sulkee ovensa jo puoliltaöin klo 24.00...  

Kiitos ihanainen Anneli, palaamme jälleen: Tapsukka :-))