Lähes vuorokausi reissussa…
Eilinen reissun täyteinen
perjantai alkoi kohdaltani jo aamu puoliseitsemältä työmatkalle Tampereelle.
Tampereella tutustuimme muun muassa pariin kolmeen työhöni liittyvään
kohteeseen. Matka oli kaikin puolin antoisa ja kiva… tässä yhteydessä, kiitos
Hennalle kivasta matkaseurasta! :-))
Melkeimpä samalta istumalta
matkasin keikkaystävieni Tarjan, Martin ja Tarmon matkassa Someroon Esakallion
lavalle. Olimme perillä joskus puoli yhdeksän nurkilla… illan keikka oli jälleen
varsin mainio. Kaiken kaikkiaan perjantaipäivän reissuhini "tuhrautui" lähes
vuorokausi, kun kotona kaikan jälkeen olin vasta aamu neljältä!
Esakallion lava…
Esakallion lava on tilava ja
kaikin puolin asiallinen, niin esiintymislavan kuin tanssitilan suhteen. Tilaa
löytyy joka suuntaan kiitettävästi. Lisäksi Esakalliosta löytyy erillinen tila
karaoke laulajille…
Vanha kunnon Kake…
Annelin esiintyjäparina oli
vanha tuttu piisinikkari Kake Randelin. Kake veti oman osuutensa vauhdilla ja
kovalla kokemuksellaan, suuren tyttöfani - joukon ”kiljuessa” lavan
edustalla... siitä jos jostain löytyi tunnelmaa kerrakseen. Hyvä Kake, ja
tytöt! :-)) Annelin puolestaan oli määrä astella lauteille varttia vaille kymmenen…
Anneli, Anneli, Anneli...
Annelin uusi mainio tausta –
orkesteri Recados aloitti soittamaan tuttuja ”suojaan” – kappaleen säveliä,
laulaen samalla neliäänisesti rytmikkäästi ”Anneli, Anneli, Anneli"…
samalla Annelin saapuessa melkeimpä yllättynein ilmein lavalle… tuo Annelin
uudenlainen sisään tulo lauluineen oli näppärä veto Recadosin pojilta!
”Punaiset korkokengät”….
Keikkaa jatkettiin kappaleilla
"liian pitkä matka kotiin" sekä "planeetat kohdallaan". Ei
tainut nyt niitä oikeita planeettoja taivaalta näkyä, vaikka parhaansa Anneli varmaan yritti tiiraillessaan ylhällä olleita kirkkaita kohdevaloja... Näiden
jälkeen saimme Martin kanssa oman yhteisen, ja Annelilta meille osoitetun
kappaleen ”jambalaya”. Kiitos Anneli! :-))
Anneli: ”Seuraava kappale ei
kat sen suurempia esittelyä kaipaa… se alkaa vihellyksellä”. Kappale oli
arvatenkin maestro Erik Lindströmin aikoinaan säveltämä ”Ranskalaiset korot”.
Kappaleen taustasta ja syntyhistoriasta vois kertoo että Erik Lindström
sävelsi kyseisen kappaleen aikoinaan vaimolle Pariisista tuomiensa punaisten
korkokenkien innoittamana… siis siitä ”ranskalaiset korot!” Voi että sentään kylläpä
”Ranskalaiset korot” kuulosti hienolta oman suosikkimme Annelin kauniina tulkintana!..
Kyllä vain kelpaa...
Eka setillä kuulimme vielä
lisäksi muun muassa kappaleet ”kuolleet lehdet”, ”villi varsa”, “la isla
bonita”, ”tahdo tietää en”, ”besame mucho” sekä setin päättäneet vauhdikkaat
rokki – kappaleet ”blue suede shoes, siniset mokkakengät” sekä upeasti
moniäänisesti tulkittu ”that's all right (Mama)”… Kyllä vain kelpaa. Saimme
kuultavaksi eka setillä useita toinen toistaan upeimpia kappale tulkintoja!!
:-))
Meille himo keikkaajille
on kokolailla helppo havaita Annelin ja orkesterinta panostaminen esitettäviin kappaleisiinsa, -
kappaleiden aloituksiin, lopetuksiin ja monoäänisiin stemmalaulantoihin jne…
Hyvä!
 |
| "Tahdon sulle halinallen mä antaa"... :-)) |
"Tahdon sulle halinallen mä
antaa"...
Toinen setti aloitettiin
tyylikkäästi tutulla ”nousevan auringon talon” sävelillä. Kappale sai parikseen
Topi Sorsakosken kappaleen ”luotu lähtemään”. Näiden perään kuulimme kappaleen
”tahdo tietää en”.
Seuraavana saimme kuultavaksi
kappaleen ”tahdon olla sulle hyvin hellä”, Annelin ja Jarkon tyylikkäänä
duettolauluna. Tutun sanoituksen lisäksi, ja välistä Jarkon muovaamien sanojen mukaan... katsoen samalla
Anneliin… ”tahdon sulle halinallen mä antaa”... näin juuri, näiden omien sanojensa myötä Jarkko ojensi toden totta Annelille pienen hallinallen, ja sekös kansaa hauskutti!;-))
Makeet pianon pimputukset…
Keikkaa jatkettiin kappaleella
”ihoissa on virtaa”. Jonka jälkeen siirryttiin valssien pariin ”ilta
Skanssissa” sekä parinaan kuultu kesäinen ja näin juhannuksen alle varsin
sopiva ”rantakoivun alla”. Valsseissa pisti Tapsukan korvaan jälleen noi Jarkon
makeet pianon pimputukset, niistä mie kyllä tykkään! :-))
”kun mulle vuorten tuuli soi…
Olen jo aiemmin kehaissut Annelin taustalla olevaa Recados orkesteria… Ja sitä on edelleen syytä jatkaa
eilisen perusteella. - Seuraavana saimme kuultavaksi kappaleen ”niin paljon
kuuluu rakkauteen”, alkuperäiseltä nimeltään "love is a many-splendrored
thing”… ja huh huh, jälleen kerran, kun Anneli ja orkesteri laittoi parastaan,
vaikkapa kohdasta... ”kun mulle vuorten tuuli soi”, - niin siinä ei voinut kuin
kuunnella ja ihmetellä haltioissaan, niin kauniilta se kuulosti! :-))
Ja vielä lisää…
Ja vielä lisää. ”Kolme
cowboyta”, se jäänyt tuosta edellisestä Pekkaa pahemmaksi, eli tosi mageelta
meininkiä. Kun katsoo tuota samaista kohtaa omasta lunttilappuani, sieltä löytyy
yksinkertaisesti vaan ”makee”! Sitten siirryttiin Vaya Con Dios sävelmin ”don’t cry
for louie” sekä ”ne na na na”. Setin päätteeksi kuulimme oiken kunnon rokit
”great bals of fire” sekä Anneli omalta levyltä ”hullu yö”… Anneli poistui
lavalta, hymyillen ja pari kertaa taakse vilkaisten...
Recados alkoi soittamaan introa
vanhasta tulusta kappaleesta ”liian pitkä matka kotiin”. Tämä oli jälleen
hauska veto uudelta orkesterilta, rytmittää ja luoda lisää tunnelmaa antamiimme
abioodeihin… kohta Anneli saapuikin lavalle reippain askelin… ”kiitoos”!
Encorena saimme Annelilta tällä kertaa kuultavaksi kappaleet, uuden levynsä
kappale ”seitsemäs taivas” sekä kuin vastapainoksi kappale hänen ensimmäiseltä
levyltä ”mikä sun nimi on”…
 |
| Kake ja fani -tytöt! :-)) |
Hieno hauska keikka jälleen
kerran… aattona tavataan! :-))
Tapsukka kiittää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti