20.9.2013 - ANNELI - Hiihtomäen lava, Mikkeli

tapsukka.kuvat.fi

Vanha kunnon kesälava...

Eilinen Hiihtomäen keikka oli kohdaltani järjestyksessään jo kolmaskymmenes Annelin keikka tälle vuodelle. Joten näitä keikkoja vain kertyy näemmä kuin varkain! Meno matka sujui loppuosan pimeydestä ja vesisateesta huolimatta varsin hyvin. Hiihtomäen lava sijaitsee Mikkelin taajama-asutuksen etelälaidalla puisto-alueen keskellä. Mikkelin seutua vähemmän tuntevalle Hiihtomäen lava saatattaa olla vähän hakusassa, sen verran monen mutkan takaa lava löytyy. On jonkinlaista ajokieltoa, mennään valtatien alitse mutkaista kevyenliikenteen väylää myöten jne… mutta perillä oottaa hyvätunnelmainen vanha kunnon kesälava! :-))

”Onneks meitä sisruksia piisaa”…

Esiintymis aikataulu oli tavallisuudesta aikalailla poikkeava. Lähinnä aikataulusta tulee mieleen Pyhäsalmen Suurlava, jossa esiintyjien aikatulut ovat kokolailla vastaavat. Anneli esiinymis aikataulu oli jaettu kolmeen puolentunnin jaksoon. Siitä joka tapauksessa täydet pisteet Hiihtomäelle Mikkeliin että eka setti pääsi käyntiin jo vartin yli yhdeksän! :-)) 

Anneli oli eka kertaa Mikkelin Hiihtomäellä, nyt tuuraamassa siskoaan Annea. Anneli huomauttikin varsin osuvasti että vielä näitä uusia lavoja löytyy, kuten tämä Hiihtomäen lava jossa nän ei ole aiemmin vielä käynyt. 

Annelin oli tosin tarkoitus tulla Hiihtomäelle jo nyt aiemmin elokuulla mutta tuolloin pikkusisko Anitta oli  "vuorostaan" Annelia tuuraamassa. Hauskalla ja sanoisko jopa varsin vallattomalla puhe ja tarinapäällä koko illan ollut Annelimme kertoi nää siskosten tuuraus jutut heti kaikkansa alussa, todeten vielä… ”onneks meitä sisaruksia piisaa!” :-))

Eka puolituntisella kuulimme Annelilta muun muassa kappaleet, aloituksena kuultu ”suojaan”, ”liian pitkä matka kotiin”, ”planeetat kohdallaan”, ”jambalaya” sekä rumbat ”tahdo tietää en” ja ”besame mucho”…

Toiselle puolituntiselle…

Vartin levymusiikin ja niin ikään vartin verran Recadosin hoidettua paikan musiikki tarjonnasta saimme Annelin toiselle setille. Toisella puolituntisella Anneli tarjoili niin valssit kuin viimeaikoina Anneli ohjelmistoon aika usein kuuluneet tangot. Myös sambat kuuluivat toisen puolituntisen ohjelmistoon. Tosin aika läheltä liippasi että vain yhteen ”villi varsa” sambaan ne meinas jäädä…  Anneli ehti tarjota seuraavaksi jo ”that's all right” – kappaletta kunnes havahduttiin että pitäähän se toinenkin samba –kappale vielä hoidella! ;-))

"Mitä sinä sanoit"...

Annelin viimeinen puolituntinen aloitettiin tutulla ikivihreällä kappaleella ”kuolleet lehdet” joka sai parikseen kappaleen ”niin paljon kuuluu rakkauteen”…

Tuolla aiemmin jo kerroin että Anneli koko illan varsin vallattomalla puhepäällä. Iskien lavalta monen moista hauskaa tarinaa ja jutun pätkää… Tuosta eilis illan hauskanpidosta vois mainita vaikkapa yhtenä esimerkkinä  tuon pikku kisailun mainion rumpalimme Perin kanssa… 

Ja Anneli tuon kisailun tietysti aloitti, kukas muu. ;-)) Annelin esiintymis kohta lavalla on yleensä tuossa rumpalimme Pertin edessä, kuten eilenkin. Syystä tai toisesta, hymm... Anneli asettui seisomaan topakasti juuri tuohon Petrin rumpujen eteen samalla vekkuli ilme kasvoillaan… ”minä seison edessä ettei rumpali vaan näy?” ...sekös rupes naurattaa yhtä sun toista, niin bändissä kuin tottakait meitäkin! Pienen ihmettelyn päästä Pertti kohta takaa kysäisi, täh ”mitä sinä sanoit”… Annelilla ei kauaa mennyt, vaan vastas perän ”ei onneksi kuullut!” eipä niin kun kerta tuota kyseli, vai..? ;-)) ;-))

Danny pääsi yllättämään…

Eilen saimme kuulla myös tään Armin ja Dannyn dueton ”tahdon olla sulle hyvin hellä”. Tuo hauska esitys sujui kokolailla vanhaan hauskaan malliin…. mutta Danny, ”tahdon sulle kaiken antaa”… no, mitäs nyt hän kääntyikin yks kaks yllättäen Armin sijaan basistimme Tapin puoleen, antaen hänelle herkullisen Royal – patukan! Danny pääsi todellakin meidät yllättämään, Armin, Tapin kuin kaikki toisetkin! No ei tässä sinällään mitään hätää, saihan Armi loppujen lopuksi sen oman suklaa patukkansa… ;-)) 

Suklaa maistui... 

Kuulimme kolmannen setin päätteeks hienot kappaleet "nousevan auringin talo" ja "luotu lähtemään"... Anneli poistui lavan taa lämpiön puolelle... 

Recados alkoi kysellä omalla tyylillään, J. Karjalaisen malliin...  "Armi, Armi, missä on se Armi"... jne. Kaiken varmuudeksi vielä koputukset oveen, "että tuu jo"... Kohta Anneli saapuikin lavalle ja kas kummaa, ettei vain sitä Dannyn antamaa suklaata olis vielä pikkaisen sussaan? On tää Armi Annelimme aikas vikkelä, ja kyllä näemmä kerkee...! ;-))

Ennen encore kappaleitaan Anneli kyseli tanssijoilta, "otetaanko hidasta vai nopeeta... "hidasta" ja kohta kuului myös "nopeeta"... Anneli oitis tarttui tuohon nopeeseen... ja saimme eka encore kappaleena kuulla tuon oivan meno kappaleen, ja tälläkin kertaa "ilman suomennusta", kuten Anneli sen meille esitteli, "great bals of fire”... jotta kaikki olisi tyytyväisiä kuulimme vielä keikan päätteeksi sitä ekana toivottua hitaampaa tanssirytmiä kappaleessa "seitsemäs taivas"... Anneli: "Hyvää yön jatkoa, kiitos!" 

Vielä pikkaisen lisää noista suklaa – patukoista. Kyllä minunkin tässä nyt juuri kelpaa näitä keikka tarinoita kirjoitella. Hieno ystävämme Danny J. Lahti antoi myös Tapsukalle vastaavan patukan tuolla myöhemmin... tuon eilen saamani patukan viimeinen pala meni juuri kurkusta alas, nami nami! :-))

Hieno keikkatuokio Annelin ja Recadosin seurassa…

Jyväskylän miesten kesken…

Koimatkakin sujui varsin rattoisasi meidän Jyväskylän miesten Mikon ja Tapion kesken… ekana vietiin Mikko Lohikoskelle, sitten Lehtisaaren kautta kotiin Säynätsaloon. Kellon nyttäessä "vasta" aamu kolmea... Tänään suuntaamme samalla sakilla kohti seuraavia seikkailuja Kuopioon!

Tapsukka kiittää! :-))