sunnuntai 29. syyskuuta 2013

28.9.2013 - ANNELI - Hojo Hojo, Tuusniemi



Itäsuomen rundi päätökseen…

Juuri ja juuri on ennätetty kotiutua edelliseltä keikalta Krouvista Hartolasta kun jälleen otan suunnan keikalle tuonne itäsuomen suuntaan. Neljä perättäistä itäsuomen keikkaa sai täten arvoisena makeen päätöksen eilen lauantaina Tuusniemellä Hotelli-ravintola Hojo Hojossa… Ennätin paikalle Hojo Hojoon jo hyvissä ajoin Annelin ja Recadosin suorittaessa tuolloin asiaan kuuluvaa soundcheckiä…

Hymm... mielenkiintoisia nää "Pertti-tytön" kamppeet! ;-))
Kiltti  Danny setä saapui Anneli tädin avuksi... ensin näin, näin  ja näin!...
Kyllä muuten vispilät alkoi sujuu tyylillä!! :-))
Anneli rumpujen takana…

Soundcheck sujui varsin mallikkaasti, Pertin toimiessa tarkkailijana ja Annelin istahtaessa tällä kertaa rumpujen ääreen lyöden ja hakaten mitä milloinkin Pertin tarkkojen ohjeiden mukaan… myös aivan oikeita kappaleita kokeiltiin uuden rumpalimme vispilöiden tahdissa, että sillä lailla! :-))  

Anneli on tiettävästi käynyt Hojo Hojossa aiemmin pari kertaa omilla keikoillaan, joskin siitä viimeisestäkin keikasta on vierähtänyt jo muutama vuosi. Itse hän muisteli käyneensä eka kerran Hojo Hojossa joskus silloin "ennenvanhaan" isosiskonsa Annen matkassa… 


Kun "viimeistely" apua tarvitaan, on ammattilainen lähellä.
Apuun rientää meidän monitaituri Armi Anneli! Kajal ja
luomivärit on hoidettu, loppusilaus hoidetaan poskipunalla! :-))
Kaikki pitää olla viimeisen päälle…

Ravintolan ovet avattiin kahdeksalta, Recados aloitti soitannan yhdeksältä esittäen pari kolmevarttista settiään ja Anneli päästettiin lauteille kellon näyttäessä yhdeltätoista. Lähes ”päästä varpaisiin” mustaan asuun pukeutunut suosikkimme saapuikin lavalle poikien tutusti heitä kutsuessa Anneli, Anneli, Anneli… Anneli ei ollut suinkaan ainut ken on viimeisen päälle huoliteltu lavalle noustessaan. "Tottakait jokainen itseään kunnioittava musiikkimies menee ainoastaan huoliteltuna lavalle. Tästä malliesimerkkinä meidän maan mainio rumpalimme huumormies Pertti. Yllä olevat kuvat kertokoon puolestaan!" ;-))

”äidin poikia”…

Annelin eka setin ohjelmistossa oli tällä kertaa seuraavat kappaleet ”suojaan”, ”tanssin päivät, tanssin yöt”, ”jambalaya”, "that's all right (mama)" kappale joka päättyi kauniisti poikien neliäänisesti hartaanomaisesti esittämään ”mamaa…” Annelin mukaan pojat ovat vaan äidin poikia!

Eka setillä saimme vielä kuultavaksi kappaleet kauniit valssit ”rantakoivun alla” sekä ”ilta Skanssissa”, humpat ”kaksi kolpakkoa” ja ”autotyttö”, edelleen kappaleet ”villi varsa”, ”la isla bonita” sekä setin päättäneet rumbat ”besame mucho” ja ”tahdo tietää en”…


”minä pojat ja tyttö”…

Anneli kertoi vielä ennen lavalta poistumistaan hauska pilke silmäkulmassaan samalla, että me lähdemme nyt pienelle tauolle… ”minä pojat ja tyttö lähdemme nyt tauolle”! ”Tyttö”, mitä ihmettä, mikä tyttö? Tarkoittaen tottakait tuolla ”tytöllä” edellispäivän keikalla tapahtunutta haukaa pikku episodia kappaleeseen ”autotytön” liittyen… jossakin vaiheessa Annelin kävi mielessä että Pertti on meidän ”autotyttö”, kertoen sen toki vielä ääneen kaikelle kansalle, no loppujen lopuksi tää Annelin hauska heitto palkittiin Pertin pyyhkeen heitolla Annelin pään yli aina hänen silmilleen asti! ;-))

Toiselle setille...

Varttitunnin tauon jälestä päästiin jälleen asiaan... Setti aloitettiin kauniilla ikivihreällä kappaleella ”kuolleet lehdet” jonka sai parikseen kapppaleen ”niin paljon kuuluu rakkauteen”. Ennen Armin ja Dannyn duettoa kuulimme vielä kappale parin ”don’t cry for louie” ja ”ne na na na”… 

Armi ja Danny hauskuuttivat jälleen kerran tuolla heidän hauskalla duetollaan yleisöä koko rahan edestä… ”tahdon olla sulle hyvin hellä”… ”kaiken multa saat ja kaiken voin sulle antaa”, wauu”… jä tätä rataa! Armia helliteltiin tällä kertaa Dannyn ojentamalla minttusuklaalla! :-)) 

Nami nami sanon minä. Tapsukka sai myös maistaa pikkaisen tuota makoisaa suklaata sitten vähän myöhemmin...


”...hyvin koulutettu mies”…

Kappaleen jälkeen Armi Annelimme jatkoi vielä, katsellen ja pyöritellen samalla saamaansa suklaarasiaa, ”eikös se näin mene", virkkoi Anneli kokolailla tähän tapaan jatkaen edelleen, "kun naiset näkeekin suklaata tulee heti kymmenen kiloa lisää?” Tuo Annelin toteamus ei tainnut mennä kaikille lävitse… Lavan edustalla vaimonsa kanssa seissyt sanoisko hyvin valveutunut mies henkilö ei tuohon Anneli kertomaan oikein uskonut, ”ei ainakaan näy sinussa”… no varsin oikeassa hän olikin kun Annelia katsoo… mutta mutta Anneli veti tässäkin "kisassa" sen pidemmän korren, saaden siitä hienot abioodit, ”siinä on hyvin koulutettu mies”! ;-))



”Aivan huippu”…

Toisella setillä kulimme vielä noiden edellisten kappaleiden lisäksi kappaleet kuten ”great balls of fire”, “saappaat”, ”luotu lähtemään” sekä ”nousevan auringon talo”. Kun kuunteli noita Annelin äsken mainitsemia kappaleita, se ei jättänyt varmaan ketään kylmäksi. Omaan lunttilappuuni olin tuhon kotaan merkannut oikein alleviivaten huomion, ”aivan huippu”! :-)) ”Nousevan auringon talo” kappale päätti samalla Annelin toisen setin…

Armi Armi missä on se Armi?

Anneli taputettiin jälleen lavalle yhtyen samalla laulaessa… ”Armi Armi missä on se Armi,  Armi Armi missä on se Armi,  jo näkyy silmät ja suu ei voi olla kukaan muu siellä siellä se Armi on, alla omenapuun ei voi olla kukaan muu, siellä siellä se Armi on”… Ja tulihan se Armi Anneli sieltä aikamme häntä odetettua... Kuulimme vielä kappaleet ”ihoissa on virtaa”, sekä niiin ikään aivan mainio ”kolme cowboyta”…

Koimatka sujui hienosti bändin poikien seurassa… on se vaan varsin hyvä että maailman asiat laitetaan välistä kuntoon! ;-))

Ikimuistoinen ilta :-))

Hieno ikimuistoinen ilta ihanaisen Annelin seurassa, kiitos illasta myös hänen mainiolle yhtyeelleen Recadosille! :-))

Tapsukka kiittää!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti