30.8.- 2.9.2013 - ANNELI - Lapin keikat (3)

Evästauko matkalla...

Annelin mukana Lappiin…

Annelilla oli jälleen vuorossa vuotuiset lapin keikat. Tällä kertaa on tiedossa tuolla Lapissa neljä päivää ja kolme keikkaa. Noista Annelin lapin keikoista on muodostunut myös minulle jokavuotinen hieno tapahtuma, ei vaan osaa poissa olla… :-))

Kaikenlaista tarinaa…

Uusi keikkapaikka, ”sekapäistä näin”, ”saako avata”, sakko, isot makeet pitsat, Tähtiartisti kisa, lenkkeilyä ja rullatuoli, vauvauutisia?, entäs ”nöpösniska”, Eestin kieltä, pienet rinnat - ”aidot”, ”mustasukkaisuutta”, ”äitii”, ”onko tuo teidän tyttö?”, love – patukka ja suloinen kuorsaus, ”Tappi Leppänen”, kunnon kisailua, ”tarkkaa touhua”, "varpaiden kutitusta", ”meinaa pitää siimat kireellä”, ”sinä olet ihana” sekä ”mirri” naukuu hävyksissä…

Tuossa yllä on pieni otsikkojen tapainen luettelo menneen rundin tapahtumista, päivästä toiseen… Noille kaikille otsikoille löytyy tarinasta kullekin mitä, missä ja milloin… olkaatte hyvät! ;-))

...........................................................................................................................................

tapsukka.kuvat .fi

ENSIMMÄINEN PÄIVÄ  30.8.2013 – menomatka + Pojanhovin keikka:

Uutta reittiä myöten…

Menomatkamme Kisun kanssa sujui varsin näpsäkästi mielen pyöriessä tulevaa keikkarupeamaa odotellessa. ”Tomppa” tarjosi meille nopeimmaksi reitiksi Rovaniemelle Ranuan kautta ajamista, joten päätimme kokeilla vaihteeksi uutta reittiä. Tarjottu reitti vaihto-ehto oli varsin hyvä, liikennettä tienpäällä oli vähän ja tiet muutoinkin hyvässä kunnossa. Kannatti kokeilla! Teimme tarjottuun reittiin pienen poikkeaman käväisemällä Ranuan keskustassa. Osuimme siellä kuin vahingossa paikalliselle Hillatorille. Mikä ettei, Marttojen letut ja kahvi maistuivat varsin makoisalta... 

Uusi keikkapaikka…

Legendaarisen Hotelli Pohjanhovi oli meille kuten Annelle keikkapaikkana aivan uusi. Hotelli oli aika hieno ja majoitus asiallinen, siinä ei suuremmin valittamista. Toisaalta Pohjanhovi oli varsin arvokas paikka. Esimerkkinä vois mainita vaikkapa lonkeron joka maksoi kokonaiset 7,20 euroo…

Anneli lauteille…

Recados korkkasi tämän syksyinen Lapin rundin ilta kymmeneltä ja tyylikäs Annelimme asteli lauteille yhdeltätoista aloittaen osuutensa tutusti vanhalla kunnon kapaleellaan ”suojaan”. Tätä seurasivat kappaleet ”ihoissa on virtaa”, ”jambalaya”, ”that's all right (Mama)”, ”rantakoivun alla”, ”ilta Skanssissa” sekä tämä basistimme tuttu ”lemppari” ”kolpakoita kaksi! ;-))

”sekapäistä näin”…

Toisena humppana kuultu ”autotyttö oli saanut vähän lisää väriä poikien hauskasta pikku stemmasta… Anneli vetää hauskaa humppaansa kuten aiemmin …”ohi autoillaan kun kiitää niin sekapäistä miehet näin… pojat, ”sekapäistä näin”… josta Anneli jatkaa edelleen… ;-))

Annelin Toinen setti alkoi kauniisti kappaleella ”kuolleet lehdet”… seuraavaksi kuultiin Annelia lainaten ”rakkaus piisi” eli ”niin paljon kuuluu rakkauteen”… Anneli edellisen kappaleen jälkeen, ”mitäköhän seuraavaksi”... pieni hetki ”eikun juu, mennään sambat, villi varsa”… toisena sambana saimme kuulla Madonnan “la isla bonita”… Annelin mielestä tuosta Madonnan kappaleesta tulee aina jotenkin laivafiilis…

”saako avata”…

Iltaan kuuluin tietysti tämä Armin ja Dannyn hauska duetto ”tahdon olla sulle hellä”. Joka kerta pikkaisen ”jännäämme” mitähän hauskaa nyt tuleman pitää, mitä lienee keksineet tällä kertaa… eli näin mentiin: Danny, ”kaiken sulle annan… siis ruusun”. Itse asiassa Danny ojensi Armille rustaamansa rakkauskirjeen pienen makupalan kera… ”saako avata” Armi kysäisi, tarkoittaen sitä saamaansa kirjettä?

Jaahas... "jotenkin kävi tuolloin mielessä että onkohan noin naiset oikeesti pikkasien meitä miehiä uteliaampia, ehkä? Miksikö se tuli juuri nyt mieleen? Ei yksinomaan tuosta Armin esittämästä kysymyksestä vaan… olen kuullut jotain sellaista että nämä kaikkitietävät ”pikkulinnut” ovat laulelleet, jotta Armi olisi jollakin keikalla jo etukäteen käynyt kurkkaamassa Dannyn taskun että mitähän kivaa sieltä löytyy? Siitä kurkkaamisesta oppineena Danny kaiketi pistää jatkossa lahjansa siellä taaimmaisessa taskussaan"… Voi sua hupsu Armi, oot sie ihana! :-))

Toisella setillä kuulimme vielä lisäksi muun muassa kappaleet ”liian pitkä matka kotiin”, ”nousevan auringon talo”, ”luotu lähtemään”, ”great bals of fire”, encore piisit ”seitsemäs taivas” sekä ”kolme cowboyta”…

Keikan päätteeksi... kuva: Sami Aikioniemi

Ja sakko…

Ei reissua ilman saatua sakkoa, tai sakko sillon tällön yhdelle sun toiselle… tällä kertaa näin jopa omin silmin kun sitä sakko –lappua auton tuulilasiin viritellään. Meinasin siinä hätiin jo rientää, mutta ehkä se olisi ollut turhaa, joten… Tarina ei tällä kertaa kerro kenelle toi lappu loppujen lopuksi annettiin! :-(( 

.............................................................................................................................................

Äkäsjärven pohjoispuolta. Taustalla häämöttää Äkäslompolon kylä.

TOINEN PÄIVÄ  31.8.2013 –  vietimme vapaa päivää:

Toisen päivän ohjelmaan kuului paikan vaihto Rovaniemeltä Äkäslompoloon. Muutoin päivä oli ”vapaa” ilman keikkaa… tai tottapuhuen ilta sujui kuitenkin keikan merkeissä, paikalla olleen Tähtiartisti semifinaalia kattoessa Pirtukirkon (Pirtukirkko = Äkäishotellin tanssiravintolan nimi) yläkerrassa omlla porukalla… Kisa oli kaiken kaikkiaan kaksi päiväinen ja onnenonkijoita kisaan oli vaikka millä mitalla, näin lauantainakin arvioni mukaaan lähes viitisenkymmentä laulajaa…

Päivällä innostuin lenkkeilemään kiertäen Äkäsjärven pariinkin kertaan tehden siihen vielä muutamia ”sivuhyppyjä” sinne sun tänne, rannassa olleeseen lintutorniin jne… matkaa kertyi kokolailla tarkkaan jopa viitisentoista kilomeriä!

Illansuussa ennen Tähtiartisti kisaa käväisimme nauttimassa poika porukalla makoisat isot pitsat paikallisessa Eväs Kori raflassa… suosittelen ehdottomasti! :-))

............................................................................................................................................

KOLMAS PÄIVÄ  1.9.2013 – Pirtukirkon keikka:

Lenkkeilyä ja rullatuoli...

Ennen illan keikkaa tuli Annelin kanssa puheeksi edellispäivän lenkkeilyni. Kehaisin Annelille että olipa helppo lenkki kulkea vaikka olis tuon lenkin rollaattorilla tai rullatuolilla kulkenut… mitä tuota nyt kehuman, kyllä Anneli tuohon jotain näpsäkkä kitenkin keksii, kuten nytkin. ”kyllä mää sitten sua parinkymmen vuoden päästä tuolilla työntelen!” No joo... jäädään odottaa!! ;-))

Vauvauutisia…?

Siinä tuli tietysti puheeksi myös nämä viimeisimmän Hymy – lehden juorut iskelmälaulajien raskauksista? Tuossa lehden tarinassa kerrottiin Annelista, että onkohan Anneli kukaties raskaana kun oli miehensä kanssa Karvian markkinoilla ostellut lasten vaatteita? Sanonko tuohon, että hah haaa… ;-))

Entäs ”nöpösniska?”…

Myös meidän kotona niin kutsuttu ”nöpösniska” tarkoittaen tällä lemppari nimellä meillä kusuttua Suvi Teräsniskaa. Hän oli lehden mukaan vastaavien juorujen kohteena… Selvyyden vuoksi pikkaisen  tuosta käyttämästäni ”nöpösniska” nimestä. Taannoin Enoni antoi parin kolmen vuoden iässä olleelle pikkusiskolleni lelliittelynimeksi ”nöpösniska”… vähän ehkä kaukaa haettu nimi, mutta kuitenkin, huppista ;-))

Eestin kieltä ja pienet rinnat – ”aidot”…

Recadosin pojat aloitti... Ja kuikas muuten, pojat ovat poikia edelleen, ja varsin nokkelia, keksivät jokaiselle keikalle jotain uutta ja jännää. No tämä vanha tuttu ”Saarenmaan valssi" on saanut mukaansa säkeistön verran Eestin kieltä. Joku sitä kuunnellessaan epäili että onko tuo laulaja (Jarkko Lahti) kenties jostain Eestistä lähtöisin? No ei taida olla, vaan Vaasan miehiä sitä ollaan!

Ja ne pojat… Baddingin ”paratiisi” – kappaleeseen pojat ovat keksineet näppärän pikku lisän. ”…ja pienet rinnat prinsessallani siedän – aidot”… pojat on poikia! :-))

”Mustasukkaisuutta”…

Anneli saapui iloksemme lavalle jo ilta kymmeneltä, esittäen kaiken kaikkiaan tällä eka setillään seitsemän kappaleparia, ja melkein siinä tunti vierähti… monen vanhan tutun kappaleen lisäksi Annelin ohjelmistoon kuului tällä kertaa myös silloin tällöin tanssikansan kysäisemät tangot… Annelille uutena tangon kuulimme tangon ”mustasukkaisuutta”…

”…äitii”…

Kappaleessa ”that's all right (Mama) – kaikki hyvin äiti” ovat pojat jälleen kehitelleet jotain aivan uutta kappaleen loppuun, tai tarkemmin sanottuna tämä hauska uusi lisä sai ensi esityksensä jo parin päivää sitten Pohjanhovin keikalla, …”that's all right,  that's all right, that's all right, äitii…!” Kaunista ja nättiä! Anneli totesikin kappaleen jälkeen kekseliääseen tapaansa jotenkin tähän tyyliin, ”ovat pojat sitten minkä ikäisiä tahansa äiti on pojille vaan se tärkein!”

”Onko tuo teidän tyttö?”…

Eräs tanssipari oli katsellut meitä Kisun kanssa  miettien että onkohan tuo Anneli heidän tyttönsä… he eivät malttaneet uteliaisuuttaan vaan käväisivät oikein tuota suhdetta meiltä kyselemässä ”onko tuo teidän tyttö?” No eipä vaan… tuota samaa iskä juttua on minulta kysytty vuosien varrella useamman kerran. Olen ollut kaiken kaikkiaan heidän mielestä, milloin tuo iskä, milloin keikkamyyjä, milloin manageri jne… Meillä on tosin itsellä oikeesti kaksi jo Annelia vanhempaa tytärtä ja olenkin joskus leikkimielisesti kutsunut Annelia nuorimmaisekseni… ”mitä mun nuorimmainen!” ;-))

Love –patukka…

Anneli kertoi mitä seuraavana on vuorossa... laulamme dueton, minä olen Armi ja hän on Danny. Esitämme kappaleen "tahdon olla sulle hellä"... parketista kuului innostunut ääni, "hyvää"... :-))

Armi ja Danny olivat jälleen vauhdissa, kuinkas muuten… mistähän lienee Danny olikaan tällä kertaa hankkinut tuon Armille ojennettavaksi tarkoitetun love –suklaa patukan… ja mitä muuta Danny ja Armi tälle illalle keksivät? Patukan ojennuksen jälkeen Danny... ”kuinkas sattuikaan nimittäin, tahdon olla sulle hellä lempiä aina sua sydämellä… ainakin tällaisella suklaisella sydämellä… ja muutoinkin!” Armi jatkoi ”ooh kiitoos… tahdon olla sulle hellä jos voit muutakin kun lahjoitella ja voisitko joskus vähemmän kuorsata”… hah hah hahaa, ja aivan hurja nauru täytti salin!! ;-))

”Suloinen kuorsaus”…

Selitys on kait tästä laulun kuorsaus tarinasta paikallaan: Kappaleen jälkeen Armi Anneli valaisi tuon kuorsaus tarinan kertoen että jossakin he olivat kumpikin vuorollaan nukahtaneet takahuoneen sohvalle... 

Annelin mielestä Jarkko oli kuorsannut todella kovaa, muttei viitsinyt siitä mitenkään mainita… jonkin ajan kuluttua Jarkko tuli sanoo, ”kyllä sulla oli sitten suloinen kuorsaus ääni”…  Armi Anneli nauraen, ”kiinni jäätiin molemmat”, hän veti vielä yhteen tuon tarinan, jatkaen edelleen, katsellen samalla Dannyn suuntaan… ”Sulla ei ollut todellakaan kovin suloinen kuorsaus”… ”miehekäs”, tuumas Jarkko kuorsauksestaan… ”kyllä todella miehekäs”… ;-)) ;-))

Hieno keikka-ilta päättyi encore kappaleeseen ”ne na na na”…

..............................................................................................................................................

Matkalla Leville. Kuva Ylläsjärven takaa Ylläs -tuntureille...

NELJÄS PÄIVÄ  2.9.2013 – Hotelli Levitunturin keikka:

Puoleen päivään mennessä luovutettiin huoneet Äkäshotellilta ja siirrymme itse kukin pikkuhiljaa kohti viimeistä keikkapaikkaa Hotelli Levitunturia. Muutama maisemakuva piti matkalla ottaa, sen verran nämä hienot Lapin maisemat hivelivät silmää, ei auta! :-))
Illan keikka Hotelli Levitunturissa on kohdaltani jo kahdeksas Annelin keikka kyseisessä paikassa. Joten aikalailla on tullut tuolla Lapissakin näemmä reissattua!

Recadosin hauskat musa miehet...

”Tappi Leppänen”…

Ennen keikkaa otettiin Recadosin pojista pari ryhmäkuvaa. Itse keikka alkoi hyvissä ajoin jo puoli yhdeksältä. Poijat pisti parastaan, ja noita omia hauskoja sanoja oli kappaleet jälleen pullollaan… ”Kalle Tappinen oli muuttunut Tappi Leppäseksi”, sekä ”lännen lokarin sävel, nyt kertoen Jorma Pulkkisesta” jne… ;-))

Kunnon kisailua…

Annelin oli puolestaan vuoro saapua lavalle tunnin jälkeen puoli kymmeneltä. Aloituskappaleiden ”suojaan” sekä ”liian pitkä matka kotiin”  jäljestä saatiin varsin hurja kilpasoitto kappaleessa ”jambalaya”… Jarkko ja Mikko kisailivat vuoron perään oiken kunnolla kumpi vetää ne kaikkein hurjimmat soolot! Anneli jätti väliin jopa omaa osuuttaan, ja pojathan käytti sitä hyväkseen sydämensä kyllyydestä… Jess! :-))

”Jambalayaa” seurasi kauniit valssi – kappaleet ”rantakoivun alla” sekä ”ilta Skanssissa”… Anneli ennätti välistä pohtia miten noista puista on tehty monen monta laulua… viitaten samassa yhteydessä pikkaisen myös oman pihansa rantakoivuihin!

”Tarkkaa touhua”…

Jossakin vaiheessa iltaa Anneli asetteli nuottitelineessä olleita sana – ja biisilista papereitaan, asetellen niitä tarkan näköisesti kunkin omille paikalleen… katselin aikani tuota asettelua, enkä malttanut pitää suutani kiinni vaan jokin kommentti piti siitä Annelille heittää… ”näkyy olevan tarkkaa touhua”… Anneli oli kaiketi samaa mieltä kanssani sanoen topakasti, ”tarkkaa touhua kuin pärekaton kulottaminen”… empä tuota yhtään epäile! ;-))

Illan kappale valikoimaan kuului tänäkin iltana noiden yllämainittujen kappaleiden lisäksi tangot, rumbat, foksit, ja edelleen jotain vähän vauhdikkaampaa kuten encorena kuullut tutut rokit ”great bals of fire” sekä ”saappaat”…

”varpaitasi kutitella”…

Mutta mitenkäs se tänä iltana Armin ja Dannyn kanssa meni…  hauskaa sanailua jälleen! Armi: …”tahdon olla sulle vähän hellä, varpaitasi kutitella, jos voit mulle sydämesi antaa… Danny, ”aion sut tänään koukkuuni saada”, samalla ojentaen Armille hankkimansa uistimen… Armin ilme kertoi että hän tais olla jopa pikkaisen hämillään Dannyn antamasta hienosta lahjasta. Armi kuitenkin jatkoi… ”tahdon olla… kaikilla tälläisillä vähän hemmotella, mutta uskon että sattuu jos tuohon uistimeen uppoo”…  kaikilta hauskaa naurua päälle!

”meinaa pitää siimat kireellä”…

Kappaleen jälkeen Armi Anneli jatkoi viittilöiden samalla duetto -parinsa Dannyn puoleen... ”siellä Danny pistetään käsiä yhteen"… hän edelleen kuin pohdiskellen, "hän antoi mulle tällaisen uistimen, meinaa pitää siimat kireellä!” heitti Armi vielä hauskasti lisää… ”minä kerron sen vaimolle”... ”älä kerro!” Armi jäi edelleen pohtimaan katsellen saamaansa uistinta, ”minä olen kova harrastaa kalastusta, kiitos!..."

”sinä olet ihana”…

Aivan mahtava keikka jälleen! Lapin kiertueesta jäi jälleen niin iloinen mieli että kait sitä vielä 30 –vuoden jälkeen näillä Annelin keikoilla vielä nähdään… Annelin kanssa tuumattiin että lisätään tuolla kertomuksessa kolmannen päivän alussa mainittuun 20 –vuoteen vielä kymmenen vuotta lisää… ja sehän Tapsukalle soppii! :-))

Keikan jälkeen Anneli kiitteli meitä että olimme saapuneet jälleen näille lapin keikoille… Sanoen lisäksi mahdottoman kovan rutistuksen kera… ”kiitos, sinä olet ihana!!!” ”Niin olet sinäkin, meillä oli jälleen hauskaa!”

Tapsukka kiittää! :-))

............................................................................................................................................

”Mirri” naukuu hävyksissä… ;-))

Muuten mikäs tarina se olis ilman kunnollista loppukevennystä... no ei sitten yhtään mikään! Joten eikun tuumasta toimeen ja kevennyksen pariin... 

Kotiinpaluu päivänä tiistaiaamuna laitoin kännyyn herätyksen jo kello seitsemäksi jotta jos kävis pikaisesti aamupalalla ennen pitkää kotimatkaa. Kännyssä on herätysäänenä cat eli kissa, hälyytys ääntä jota meillä on kutsuttu leikkisästi ”mirriksi”… Aamulla heräsimme kuitenkin jo ennen tuota ”mirrin” naukaisua, enkä ottanut sitä laittamaani hälytystä pois päältä. Häärin siinä jotain pakkaillen kamppeitani kasaan kun jostain alkoi kuulumaan hyvin vaimeana tuo ”mirrin” nau’unta, ekiä kännyä näy missään, ja nau’unta sen kuin vain jatkui… kurkistin peiton alle, lipastoihin ja ties minne, no johan on kumma, "mirri" sen kun vain naukui lakkaamatta...

Mutta arvatkaapa mitä? Känny löytyi lopulta mustasta nojatuolista jossa ”eukko pahanen” on nätisti istunut kännyn päällä koko tuon pitkän naukumisen ajan huomaamatta millään tavoin soivaa kännyäni… hyvät on näemmä vaimentimet, että sillee! ;-))

Tapsukka edelleen. ;-))